Miksi, miksi, miksi?
Tämä aamu-uninen (korjaan arkiaamu-uninen) murmeliini heräsi tänä aamuna ihmeen helposti, vaikka olikin taas maanantaiaamu ja yöunia peräti kolmisen tuntia takana.
Ihmeellisesti lähtö töihin luisti kuin suksi keväthangilla ja ulostauduin jopa 10 minuuttia normaalia aikaisemmin.
Mutta kuinkas kävikään… Taas oli Tuusulanväylä postimyynnistä ajokorttinsa hommanneita (huom! miespuolisia!) kuskeja pullollaan ja kuinka ollakaan saavuin töihin 10 minuuttia myöhässä keskisormi kipeänä ;o)
Tästä taas opimme, että helvettiäkö sitä edes yrittää olla reipas maanantaiaamuisin saati sitten olla ajoissa töissä…