Sain yöllä palapelin valmiiks ja olin sen jälkee niin iloisella tuulella et uni ei ollu tulla. Aina välillä laitoin valot päälle ja katsastin lattialle kuinka kivalta se näyttikään. Aion ripustaa sen ruokapöytäni yläpuolelle.
Tänää oli vähän paska päivä ja päätin parantaa oloani – suuntasin Stockmannille.Kävin siel ostoksilla ja maksoin äidin stockmann-kortilla. Se on sellanen paha tapa. Käyn noin kerran kuussa ostamassa stockan ruokaosastolta herkkuja, joita en tavallisesti ikinä raaski ostaa, esim. jotain hyvää juustoa ja tuoretta ihanaa leipää, äiteen laskuun. Siitä tulee aina niin hyvä mieli. Hetkeksi.
Oon olevani niin itsenäinen mut sit teen tollasia juttuja. Hyväksikäytän äitiäni. Vaikka eivät ostokseni suuria olekaan. Ihan hyvin voisin ne maksaa itekin eikä talouteni kaatuisi. Mut ku se on vaa se juttu! En ikinä ostais mitään erikoisia herkkuja muuten. Enkä koskaa ostais äidin laskuun mitään turhanpäivästä. Ainoastaan järkeviä ruokaostoksia (miinus gourmetjuusto ja ylikallis leipä), en esim. alkoholia. Mutta onko sillä oikeastaan väliä mitä ostaa kun sitä alkoholia ostaa jokatapauksessa sit jostain musta kaupasta?
Koska se äidin tuki loppuu niinku for good? Pitääkö mun ite sanoo itteni irti siitä?? Ojentaa äidille se maaginen kullanhohtoinen stocka-kortti, vaikka kuinka tekisi kipeää ja sydäntä särkisi? Äiti on luonteeltaan niin hyväntahtoinen ettei siit ikin olis ottamaan multa korttia ite pois. Maksaisi laskut mukisematta niin kauan ku henki pihisee ja matti pysyy poissa kukkarosta.
Missään nimessä en ole valmis siihen vielä. Jonain päivänä sit.
