…maailman huonoimmaksi on yllättävän lyhyt ja käy noin kahdessa minuutissa kun ilmenee ettei joka päivä olekkaan karkkipäivä vaikka kaapista suklaata löytyisikin 😉
Oikeasti aivan helmi päivä. Aamulla tietty isänpäiväherätys kun kaksi käpyä kömpii sänkyyn. Sain asenneltua (toistaiseksi) viimeiset valot kirjahyllyyn ja paljon muuta roikkunutta nikkarointia tehtyä. Käytiin lyhyellä polkupyöräily pyrähdyksellä lasten kanssa. Vanhemmat ja sisko miehineen kävi syömässä isänpäivä päivällisen ja illallä pääsin vielä pitkälle lenkille. kymppi taittui alle kuuden minuutin kilsvauhdilla ja 152 keskisykkeellä. Ei siinä mielessä hirveesti että jos haluaa Kovalaisen ajoille (mikä olis tavoitteena), niin maratonilla pitäs juosta yli neljä kertaa toi matka viiden minuutin kilsavauhtia. Sykkeetkin tosin voi olla korkeammat, mutta sinne on kyllä silti pitkä matka. Kuitenkin tuo on aivan selkeä parannus parin viikon takaisesta kympistä.
Radiohead ja Muse kiidätti reissun hyvin ja Olarin viimeisessä mäessä oli vielä rutkasti paukkuja luukuttaa ennen jäähdyttelyä. Maagisen hyvä fiilis.