että näin..

Vanhahko nainen meni kauppaan ja pisti koriinsa kaikkein kalleinta

kissanruokaa,mitä hyllystä löytyi. Sitten hän meni kassalle ja sanoi

kassaneidille: "Vain kaikkein parasta minun mirrilleni."

Kassaneiti siihe tokaisi: "Sorgen nyt vain, mutta kissanruokaa ei myydä

ilman todisteita. Monilla vanhuksilla on nimittäin tapana ostaa

kissanruokaa ja syödäkin ne itse, joten johtajamme vaatii todisteeksi nähdä

kissanne."

Niinpä mummomme joutui lähtemään kotiin hakemaan kissaa, ja palattuaan

todisteiden kanssa sai ostettua ruuat.

Seuraavan kerran mummo meni samaan kauppaan, ostaen tällä kertaa

laatikollisen parhaimpia koirankeksejä: "Koiralleni parasta, kun joulukin on

tulossa." Kassa jälleen vaati todisteita koska jotkut vanhukset söivät

koirankeksejä omaksi ruuakseen,joten mummo laahusti kotiin ja palasi

koiransa kanssa saadakseen joulupiparit ostetuksi.

Seuraavan kerran mummon tullessa kauppaan, hänellä oli valmiiksi mukanaan

laatikko, jossa oli pieni reikä kannessa.

Hän pyysi Kassaneitiä työntämään> sormensa laatikkoon. "En minä voi, siellä

on kuitenkin jotain, joka puree minua." Mummon vakuuttaessa, ettei

laatikossa ole mitään, mikä voisi vahingoittaa sormea, kassaneiti työnsi

sormensa laatikkoon ja sanoi: "Tämähän haisee aivan paskalle!"

Nyt mummolla levisi hymy naamalle ja hän sanoi: "No niin, saanko nyt ostaa

kolme rullaa vessapaperia, kiitos.