sain kun sainkin nukuttua ja olokin on hieman parempi mutta kyllä joku vielä takaraivossa kalvaa ja aina pienen hetken tuntuu kun kaikki romahtaisi taas päälle kun jää ajattelemaan asioita ja muistuu taas uudestaan ja uudestaan mieleen ne hetket jotka meillä oli ja sitten tulee taas se kysymys että miksi nyt,miksi just minä,miksi tällä tavalla,miksi ei kerrota mulle mitään,mitä tein väärin,jossain on jotain vikaa,ei sellaset asiat mitkä on jo suunniteltu ja melkein kaikki jo toteutettukin ni voi loppua sekunnissa,miksi?no olen mä ajatellu asioita ja onhan mulla ennenkin ollu murheita niinkun varmaan jokasella ihmisellä ja elämähän on ylä ja alamäkeä,ei aina voi voittaa mut tällasissa tapauksissa se häviö tuntuu niin paljon raskaammalta,mutta ymmärrän kyllä että eteenpäin on mentävä koska taaksepäin ei pääse vaikka ainakin nyt toivon että pääsis,tuntuu siltä että multa on nyt viety viimenenkin luottamus naisiin vaikka tiedän että kaikki naiset ei varmaankaan tekis mulle näin tai tällä tavalla tän asian mutta sillon ku vaimoni jätti mut ni meni melkein 10 vuotta ennenkuin suostuin uuteen suhteeseen mikä oli tämä ja nyt kävi näin,miten enää voin luottaa kun se viimenenki luottamus vietiin?tois edes sen takasin,toivottavasti ei taas mene 10 vuotta ennenkuin uskallan uudestaan ryhtyä johonkin suhteeseen mutta ainakaan nyt en siihen pystyisi vaik olis kuka tahansa edessä,se kuitenkin sattuu ainakin mua niin paljon et luulen että en edes toivo että jotain tapahtuisi ainakaan lähiaikoina koska sydän on nyt niin rikki et ei musta ois kuitenkaan mitään hyötyä,taidan vaan haluta olla yksin ja miettiä mutta joka päivä menen kuitenkin eteenpäin mutta en koskaan enää suunnittele asioita pitempään kun päivän kerrallaan koska nyt viimeistään huomasin et se ei kannata,toivottavasti huomenna on taas vähän parempi päivä,kai se aurinko viel joskus näyttäytyy.
