en oo nukkunutkaan neljään vuorokauteen pätkääkään ku vaan miettii asioita ja sitä et mikä meni väärin ja mitä ois pitäny tehdä toisin,mut ku ei vaan tule mieleen,ja juuri ku luulin et elämä alkaa taas hymyillä ja kaikki ois ok ni sillo vedetään matto alta ja kaikki on poissa,no mutta toisaalta ehkä se ei ollukkaan se mikä oli mulle tarkotettu,en tiedä onko edes sellasta mut ei kai se ainakaan tainnut tämä olla,mut miks ei voi olla rehellinen miks pitää leikkiä toisten tunteilla koska mulla todella on tunteet,ei ihmistä näin saa rikkoa ja satutta,mut tietysti jokanen tekee omat ratkaisunsa ja tiedän et kyll tää jossain vaiheessa helpottaa mut aikaa se vie kun olen ehkä vähän liiankin tunteellinen ihminen,ku suhteeseen alan ni olen siinä sit täysillä mukana ja se rakkaus mitä voin antaa ja annankin ni jos sais edes puolet siitä takas ni se ois jo hyvä,mut ehkä joskus sillon ku vähiten odottaa ni joku kävelee eteen ja se vois sit olla siinä,en tiedä mut nyt on pakko edes yrittää nukkua vaik tiedän et siitä ei varmaan mitään tule mut eikai sitä voi loppuikäänsäkään valvoa sellasen ihmisen takia joka ei todennäkösesti koskaan tule takasin.
