…päänsä päälle lauloin kuun
lauloin neidon ikkunaan
maahan luvattuun
Lauloin meren aaltoineen
tuoksut aamuun heräävään
linnut päälle jyrkänteen
lentoon lempeään…”
Tässä tapauksessa oikeampi ilmaus olisi ehkä kuitenkin, että soitin miehen maisemaan…minähän en laula kuin kidutettuna. Lisää vaan rankasti päättyviä suhteita ja olen kohta tämän vuosituhannen Hendrix, Clapton, Gilmoure, Blackmore, Page tai miksei Paganinikin…
Tyhjällä päällä on helppo keskittyä tekniikkaharjoituksiin kun mitään uuttakaan ei aikaan saa. Kaksi K:ta, yksi kitara ja yksi kissa vaikka kumpiakin on taloudessa kaksi. Mutta kunnia niille joille se kuuluu.
No, todellisuudessa tuntikausien kitarointi on antanut aikaa olla ajattelematta ja samalla purkaa ulos jotain ilman sanoja sekä keskittyä johonkin muuhun niin täysin, ettei muulle ole tilaa. Ja jos tilaa on ollut, kitarasta on saanut irti niin surkean surullista soundia kuin on halunnut ilman että sitä on tarvinnut pukea sanoiksi tai mielikuviksi jotka olisivat rassanneet vaan enemmän.
10 kiloa hellyydenkipeyttä asennettuna mustan kissaturkin sisään on ollut omalla tavallaan hellyttävä jatkuvassa huomionkipeydessään ja siihenkin on saanut laittaa huomionsa hyvin täydellisesti ajoittain. Vaikea olla huomaamatta kun se rojahtaa vatsalle sohvan selkänojalta yrittämättäkään liikkua pehmeästi kuin kissa, pikemminkin mieleen tulee putoava irtolohkare…
Ilman näitäkin olisi eteenpäin toki menty, mutta hienoa että sen voi tehdä kera näitten edelleen.
Päivään häivähti yllättäen hiukan työelämääkin. BigBoss soitteli ja kyseli artikkeleita ja kirjoja joista jonkun muun pitäisi taitella uusia kirjoja tai artikkeleita. On se kiva kun voi kaiken käyttää moneen kertaan eikä tarvitse rasittua uuden luomisesta…
Kun ei ensin saanut minua kiinni, soitteli PikkuBossille joka opasti ettei asiaan tarvita raakatekstejä vaan tarvittavan tekstin voi kaivaa vaikka netistä niistä yli sadasta kirjasta ja artikkelista jotka olin jo valmiiksi muokannut. Soitti sitten vielä minulle ja kysyi voiko kyseinen henkilö soittaa jos tarvitsee jotain ohjeistusta tai raakatekstiä.
Itse puolestani opastin, että PikkuBossilla on kaikki raakateksti mikä minullakin koska ne hänen kauttaan tännekin olivat tulleet ja myös kaikki nettiinkin laittamaton muokattu teksti, koska ne hänelle ensimmäisenä täältä olivat lähteneet. Sekä ylivertainen kyky opastaa kirjojen taittelussa minuun verrattuna.
Seurasi tyytyväistä hiljaisuutta.
Siunattu työelämä. Sain siis tehtyä jälleen itseni tarpeettomaksi asiassa josta en ansaitse mitään. Niissäkin joista olen jo ansainnut, on aivan tarpeeksi tekemistä hetkeksi. Unelmatyö silloin kun sitä on, lähes täysi vapaus, vaikkei pankkitili lihokkaan. Kullakin tärkeysjärjestyksensä asioiden suhteen.
Tosin tämä taloudellinenkin katastrofi olisi saatava hoidettua muun menneen suhteen tuoman katastrofin ohella, mutta eiköhän se siitä hiljalleen sekin kevääseen mennessä. Vielä pelaa sähköt ja nettikin toimii, 10 kiloa kissanlihaakin on kohta 12 kiloa kissanlihaa jos ei varaansa pidä.
Joten ei nyt niin huonosti, jos ei ihan parhaalla mahdollisella mallilla…