Kerroit jotain itsestäs,
sen olin nähnyt jo sun silmistäs;
menetyksen surun,
kaipauksen, onnen etsimisen…
Mä toivon että,
sä pian onnen löytäisit,
ennen kuin, sitä etsiessä,
ettet sitä ennen, itseäsi,
sieluasi loppuun polttaisi…
Sydäntäsi säästä,
älä sitä turmella anna,
älä edes pala kerrallaan,
sitä varastamaan päästä…
Ettet sitten huomaisi,
kun aikaa kulunut on,
sen kohdalta,
aivan tyhjä olevasi
ja että niin,
sä yksin olet vain
ja onneton…
Hyvää kesää ja Siunausta eloosi!
Harkiten ja rauhassa tutustuen.
Palan kyllä annan kerrallaan niin silloin ei välttämättä sydämeen liiaksi satu turhaan ainakaan <3
Jos en antaisi palaakaan niin eihän mun sydämeen pääsisi milloinkaan.