Pitäisiköhän harkita käyntikorttien jakamista erinlaisissa tilanteissa kun nykyään muutenkin ihmisiä harvakseltaan kiinnostaa ”turhat läpinät”
1/ Olen luonteeltani ujo ja siksi lähetyn Teitä kirjallisesti.
Juuri nyt yritän ottaa Teihin telepaattista sukupuoliyhteyttä…
Hymyilkää, kun saatte orgasmin. KIITOS!
2/ Nyt Te olette viipyneet täällä jo liian pitkään, puhuneet tarpeeksi tyhmyyksiä, pilanneet ilmaa kylliksi ja alatte käydä hankaliksi. Kehotamme Teitä mahdollisimman huomaamattomasti, vähin äänin ja ilman enempiä paskapuheita häipymään täältä heti. Päällysvaatteet ovat jo kadulla. HYVÄSTI, OLKAA HYVÄ!
3/Olen tänään ryyppäämässä! Kun pääni on täynnä ja silmäluomeni eivät enää liiku, olkaa hyvä ja sitokaa tämä osoitelappu varpaaseeni ja lähettäkää minut kotiin – tarpeen vaatiessa vaikka jälkivaatimuksella.
Nimi: _______________
Osoite:_____________
4/ Suo anteeksi… Mutta olen luonteeltani sangen hiljainen ja ujo.
Olisiko minkäänlaista mahdollisuutta saada ryömiä vuoteeseesi kanssasi tänä yönä.
Jos sopii, pidä tämä kortti; ellei, ole kiltti ja palauta, sillä nämä kortit alkavat jo olla vähissä…
En ole aivan yhtä hyvä kuin kerran, mutta kerran olen yhtä hyvä kuin ennen.
PS: Sinun ei tarvitse sanoa kyllä… HYMYILET VAIN!
5/ En tavallisesti unohda tapaamiani ihmisiä, mutta Teidän kohdallanne haluaisin tehdä POIKKEUKSEN!