Blogi

Nyt taas aika vastata kyssäreihin joita on tullut :D

1. Taas vähän täällä seisoo tuo kikkeli sun takias :) On tää nuoren miehen elämä tämmöistä... Oisko sulla jotain vinkkejä miten tuota vois vähän helpottaa? :)
Pahastuisitko jos katselisin sun kuvias siinä samalla? :)

- Suosittelen vetämään käteen jos kikkeli kovasti seisoo tai sit nippaa nuppiin niin eiköhän tuo tuosta sit masennu.
- Kuvien kopioiminen ei ole sallittua muista se mutta jos joku kuva oloasi helpottaa niin anna mennä vain kun enhän mä tiedä kuitenkaan vaikka niin tekisit. Varo sit ettei mällit lennä tietokoneen kuvaruutuun.
Suosittelen kuitenkin ostamaan pornoleffan tai jonkun Aku Ankan että saat vähän kiksejä paremmin.

2. Jos minä aloitan keskustelupalstalla jonkin aiheen niin ne ei tarkoita sitä että ne koskettaa mun elämää sillä hetkellä millään lailla. On vain mukavaa heittää eri aiheita ja kuulla mitä ihmiset on mieltä niistä. Meitä kun on moneen lähtöön kuitenkin. Tuskin on oikeaa ja väärää vastausta kun jokainen on oma persoona ja aattelee asioista omalla tavallaan.

Esim: "olen kiinnostunut sun ex:tä haittaako " oli yksi kysymys muiden joukossa.
Olen sitä mieltä että jokaisella pitäisi olla joku raja mihin koskee ja ketä loukkaa. Kyllähän sen järjenkin pitäisi sen sanoa jo heti kättelyssä. Ei todellinen ystävä tekisi mitään sellaista kaverille mikä loukkaisi toista enemmän kuin mikään.

Eräät miehet mitä mulla on ollut elämässä niin saavat mun puolesta olla kenen kanssa haluaa, ne on ollutta ja mennyttä ja en niin välitä kenen kanssa on. Toivon kuitenkin että he saavat onnen joka tapauksessa ja se siitä.

Lasteni isä on eri asia. En todellakaan koskaan olisi hänen hyvien tuttujen kanssa ja tuskin hänkään tekisi niin minulle ja onneksi näin ei ole käynytkään.

3. Kaipaisin kovasti edes uni/hellyys/seksikaveria. :)

- Unilelu / äidin kainalo/ sex kaupasta tekopimpero ja ihan varmasti löytyy tummaa/vaaleeta karvaton /karvallinen ym..

4.pannaaks?
- Pannaan juuh pian pyykkejä narulle.

5. Onko sulla mese?
- On mutta sinne otetaan harva ja valittu ja ei kuitenkaan hetken suonenvedosta. Siellä on ne ns: läheiset ja hyvät ystävät ensisijaisesti. Toki sinne joskus voin ottaa myös jonkun muunkin mutta vain siinä tapauksessa että tuo ihminen saa jotain mukavia ajatuksia aikaan ja pidän hänestä jollain lailla ja haluan paremmin joskus juttua heittää.

6.webcamia?
- On mutta en käytä sitä koskaan kun en katso sitä tarpeelliseksi ainakaan mun kohdalla. Joskus tullut ostettua tuo turha kapistus.

Nuih..
Miksi nämä laitan blogiini?
No juuri siksi että jos joku aattelee laittaa suht saman tyyppisiä asioita niin mun ei tarvi kaikille vastata sit.
Muuten kyssäreitä voi laittaa ja ajatuksia se on ihan jees ja jokaiselle vastaan varmasti jotain kun ehdin tai viittin.

Nyt nauttimaan päivästä ja pankaas mennen ulos nyt kaikki muutkin cityläiset ..

Nälkä se pääsi yllättämään ja päätettiin mennä tuttuun paikkaan syömään pihvit. Aina yhtä ystävällinen henkilökunta otti meidät vastaan hymyssä huulin ja ruoka tulikin nopeesti siihen nenän eteemme.
Hyvällä ruokahalulla vedettiin masua täyteen kun sattumoisin silmään osui pieni mato siellä salaatin keskellä.
Hiukan nieleskeli tyhjää ja jostain kumman syystä ruokailuun tuli loppu.
Pakko oli suu aukaista ja tuo kiltti mies oli todella pahoillaan asiasta ja kovasti pyyteli anteeksi.
Tarjoutui tuo antamaan uuden annoksen mutta eipä olisi masuun enää mahtunut mitään.
Huomasin kuinka hän meni ottamaan salaattiastian pois ja otti hän ihan uuden kerän sieltä kylmiöstä mukaansa kait sit aatellen vaihtaa kaikki uusiksi.
Hetken päästä hän tuli viereemme ja kertoi kuinka he vaihtaa salaatin uuteen kyllä usein ja pesee sen huolellisesti mutta nyt jostain syystä oli sieltä löytynyt toinenkin mato mainio.
Uskon tuon kyllä sillä he ovat kovin tarkkoja siisteydestä ja kovin suosittu tuo paikka on yleisesti.
Ei siitä nyt numeroa halunnut tehdä kun nyt ei sentään sitä syömään ehtinyt ja onneksi ei ollut sentään hammastikku salaatin seassa niinkuin eräässä paikassa joskus. No sinne ei tarvi uudestaan kyllä mennä se on varma. Mut tästä kyllä jää mieleen tämä juttu siinä mielessä että ensikerralla taitaa sitä katsoa salaattipuolta paremmin vaikka ihan tahaton juttu tuo olisi ollutkin.
Onneksi ei ollut hius , se jos jokin saa mulle kylmät väreet.
Hm..äiti joskus suojasi hiukset sellaisella ohuella leipuri hatulla vai miksi sitä sanotaan . Itse ei kyllä tule suojattua millään päätä vaikka ei kait se huono olisi sekään. Mut kait taas aattelee että se kun on niin hassun näköinen että parempi ilman. "ihan niinkuin sillä nyt väliä olisi"

Yksi tuttu oli löytänyt kerran kynnen ,yööööök

Mutta mistä me tiedetään kuka sylkee mihin tai kaivaa nenäänsä siinä ruokaa tehdessä että hyvää ruokahalua vain jatkossakin kaikille.

Tänään tuli sit käytyy eka kertaa uudessa Ikeassa.
Oli muuten siellä hyvät ja halvat pehmikset vain 50 senttiä , nam..

Vähän poltti sormia kun olisi mieli tehnyt ostaa vaikka mitä. Päätin kuitenkin pitää järjen kädessä ja aattelin että nyt teen sellaisen pikakatsauksen ympärilleni ja sit kotona mietin etukäteen mitä ostan ja tarvin. Helposti tulee muuten sitä turhaa krääsää nurkkiin ja ei niin tarpeellista mut kun joskus jää koukkuun osioon "kun halvalla saa".

Katselin tavaroita nyt sillä silmällä että mitä pojalle ostaisin sinne uuteen kotiin ja sieltä varmaan käynkin hakemassa ainakin astioita , lamppuja ja vähän jotain muutakin. Nyt ei ostoskärryihin tullut muuta kuin laseja ja tytöille parit seinähyllyt ja 1 pöytälamppu heidän huoneeseensa.
No ostin mä itselle termoskannun jota tulemme tarvitsee meidän piknik reissuille ainakin.
Sieltä koitin myös saada ideoita muutenkin noiden pikku prinsessojen huoneeseen. Tarvitsevat säilytystilaa kiperästi lisää kun tuota lelua on kertynyt aika mukavasti vaikka kovasti koitan jatkuvasti pistää niitä mitä ei tarvi kierrätykseen tai annan pois tutuille. Mut ihme ja kumma aina tuntuu että niitä on liikaa.
Hyvä että tytöt eivät ole sellaisia että jatkuvasti pyytäisivät uusia leluja. Niille riittää että syntymäpäivänä ja jouluna saa lahjoja ja sekös on kiva juttu ainakin mulle. No toki joskus muutoinkin voin ostaa jos eteen osuu joku ihan tosi kovasti toivottu juttu mut muuten ne tyytyy odottamaan haluamaansa jos niin on. Vaatteet on tärkeämmät ja ensisijaiset kuitenkin. Hyvä opettaa jo pienenä siihen että raha ei kasva puussa ja sitä malttia siinä samalla myös. Ne kun tietää että varmasti toiveet toteutetaan mutta ei sormia napsauttamalla.

Mun on jopa helppoa mennä noitten tyttöjen kanssa isoon kauppaan ostoksille. Vaikka me mentäisiin leluosastolle katsoo leluja ja mieli tekisikin jotain niin jos minä sanon että ei nyt mut katsotaan toinen kerta sit uudestaan niin ei he ala parkumaan sitä ettei saa. Lapset on tarkkoja siitä miten heille puhutaan ja joskus asian voi esittää niin monella tapaa ja olen oppinut sen että sillä äänensävyllä on merkitystä.
Toki kyllähän sitä välillä on kiire itselläkin ja tulee tuiskastua että alkakaa tulla nyt ei aikaa jäädä ihmettelee leluja ja se voi joskus harmittaa mutta onneksi ollaan vältytty kohtauksilta..

Mun veli kans oli tänään eri reilulla päällä. Mä pyysin josko se laittaisi hyllyt seinään sit kun ehtii niin hän heitti pikku kuitin että hommaa mies. Jep jep ja lainaa sä poraa niin mä laitan ne itse jos noin vaikeeta on sanoin.
Ei tarvi auttaa jos ei haluu...

Poika täytti sit 16 v ja päätin antaa synttärilahjani rahana kun saa sit itse ostaa mitä haluaa.
Tossa aattelin mielessäni että mitähän maksaa jos vuokraisi hänelle ja hänen ystävilleen jonkun paikan missä voi uida ja viettää hauskaa aikaa yhdessä.
Mä nyt en innostu ajatuksesta että täällä pidetään mitään bileitä kuitenkaan ja ehkä se olisikin tuon ikäiselle mieluisampaa kun voisi bilettää jossain muualla kuin äipän silmien alta.
Vaikka sekin on ok joskus et täälläkin jotain iltaa vietetään mutta nyt kun nuo uudet naapuritkin on juuri muuttanut ja sillai he ovat aika tarkkoja metelistä ym..niin enpä viitti suotta hermostuttaa ketään vaikka oikeesti jos mulla olisi omat pirskeet niin kyllä mä voisin mennä sen ilmoittamaan että he sorry etukäteen mutta tämä ilta meillä soi musa ja pikkasen sit voi sitä meteliäkin tulla.
Mut kyllä se loppuu sit aikanaan ja kohtuuden rajoissa juu mennään :O)

Aika menee nopeesti ja kun tuota poikaa katson niin tuntuu että eipä siitä nyt niin monta vuotta oo kun tuo partakaan ei kasvanut ja ei tyttöjä pyörinyt niin paljon ympärillä kuin nyt.
Tässä vain unohtaa sen oman ikänsä kun noitten lasten synttäreitä juhlitaan ja ehkä hyvä niin. Mähän oon ikinuori aina... jostain kohtaa ainakin..

Mun pikku "perunalle"

En pannut lahjaa pakettiin.
Kas asia on niin:
ei onnea voi kääriä
niin valtavia määriä.

Mut näin se menee että aika hurahtaa nopeesti kun ikää tulee lisää. Tuntuu että vauhti kiihtyy vain mut pääasia että kuitenkin nautitaan aina siitä iästä mitä ollaan eikä murehdita niitä vuosia etukäteen mitä on tulossa.

Paras ikä - tässä ja nyt!

Takapihan ovi on auki näin kesäsin melkein koko ajan ja tänään sattui niin että olin wc:ssä kuivattamassa hiuksia vain pyyhe lanteilla niin sinne oviaukkoon ilmestyi kaksi kasvoa. Tissit paljaana olin ja kyllä huomasin että hekin olivat hiukan nolona asiasta. Olisi ollut aiheellista edes etupihan kautta tulla ja pimputtaa ovikelloa ensin mutta tulikohan ajatuskatkos ja aateltiin että se on ihan ok tulla puoliksi sisälle huhuilee että keitätkö kahvit.
Kyllä mua suoraan sanottuna vitutti ihan kypällä kun aattelin että mähän olisin voinut olla vaikka sex sessiossa jonkun miehen kanssa siinä sohvalla :D
No ilmaisin asian kyllä tiukkasävyisesti etten ollut iloinen että noin rynnätään ilmoittamatta. Vaikka he tiesivätkin että mä olen yksin mutta siltikin. En minäkään mene kenenenkään oven taakse ja oleta että voin tulla koska mulle sopii parhaiten.
Kyllä mä kahvit keitin mutta en ehtinyt paremmin istumaan kun piti valmistautua sovittuun menoon. No ehkä he ensikerralla muistavat sen että ainakin mä omistan sen ovikellon jos en muuta..

Itse en mene koskaan yllätyksenä kenenkään luo , en edes äitini luokse.
Kuka enää nauttii kahvistakaan jos ei fiilistä juuri sillä hetkellä siihenkään ole.

No taas tullaan siihen että kaikki ei ajattele muutakuin itseään. Pitää osata huomioida muitakin minusta.

Meikä aatteli tossa pari tuntii sitten että pesen tossa nuo alakerran ikkunat ja jatkan huomenna sit loput. Mut mites kävikään , mä innostuin sit pesee kaikki ja ei ees nyt ottanut pattiin sekään homma.

Otin Dr.Phil aiheesta vinkin kun sitä katselin ennen siivous innostustani. Siinä hän neuvoi kuinka on hyvä koittaa kääntää ne epämieluisat asiat ja tekemiset sellaiseksi positiiviseksi eikä aina kaikkea huonoa aattele sillai naama väärinpäin. Se toimi , ainakin nyt mun kohdalla :D
Ikkunan pesu on mulle se pakkopulla ollut aina mut nyt aattelin että pikkuhiljaa ja vähän kerrallaan mut sit se menikin kuin tanssi kaikki pesut ja aikakin meni hurahtaen. Huomasin kuinka mulla itsellä oli tosi hyvä mieli siitä että sain tehtyä nekin nyt pois vihdosta viimein.
Hyvä minä.

Nyt on suihkussa käyty ja iltapalaa meen laittaa. Aaattelin tehdä salaatin ja sit levyttämään sohvalle.
Huomenna olisi tarkoitus mennä shoppailee tytöille huoneeseen piristystä. Lupasin että jotain ylläriä teen nyt kun ovat isin luona. Voi olla että jää kärryihin jotain itselle myös..

Tässä olen pari päivää elelly pelkän kahvin voimalla ja onko se sit ihme jos on hiukan heikko olo.

Mulla on tänään ollut haiku olo jostain syystä. Ehkä mä olen tunne puolella ollut sillai latautunut ja pientä jännitystä tuntenut niin ruokahalu on hävinnyt siksi.
Joskus kun pikku säpinää on ilmassa se tuo tullessaan muutoksia ruokailuun.
Vatsa kait on sellainen myllävä muutenkin ja ajatus karkailee liiaksi ihan että unohtaa sen syömisen kokonaan.
Mä kait oon se vatsalla reagoiva jos jotain uusia juttuja ilmassa on. On se sit deittailuja ,työmuutoksia tai muuta vastaavaa.

No hyvä asia on se että tietty asia saatu päätökseen ja turha jännitys voi jäädä ainakin toistaiseksi nyt. Uusia tuulia vain purjeisiin ja nauttimaan lomapäivistä kun niitä vielä on. Ja ehdottomasti syömään niitä kesäherkkuja joita grillissä saa käristellä.

Tästä tulikin mieleen että mitenkäs se jännittäjä tyyppi voisi päästä eroon turhasta jännittämisestä. Voiko se olla mahdollista? Vai onko niin että se seuraa lopunelämää ja kun tilanne sen vaatii niin sit jännitetään se aika kun on tarvis ja niin tuntee. Odotetaan vain hetkeä jolloin voi kunnolla unohtaa turha jännittäminen ja pystyy rentoutuu ihan normaaliksi ja voi päivitellä taas jälkeenpäin kuinka ihan suotta tuli jännitettyä jotain tapahtumaa.

Ps: Masturbointi auttaa kuulemma jännitykseen ja mä muuten kokeilin sitä mut ei se ihan niin mennyt. Kenties se riippuu aiheesta sit mitä jännittää. No pitää testata uudestaan vielä kun ei olisi huono tapa laukaista omaa jännitystä.
Kuinkahan moni on kokeillut samaa hoitoa jännitykseen, hm..vaikee sanoa :O)

Uskotteko te siihen että ruusuista näkee millä mielellä se on annettu?

Mä uskon jollain tasolla tuohon sanontaan. Sillä on kuulemma merkitystä onko se annettu sillä mielellä että no kun nyt on pakko totakin muistaa tai anna nyt yksi ruusu että saan emännän mielen paremmaksi.
Tai toinen vaihtoehto on että se antaminen tulee sydämestä ja oikeesti haluat lämmöllä jotain ihmistä muistaa.

Itsellä on käynyt niin että ruusun kun olen saanut niin jo seuraavana päivänä se on ollut ihan kamalan näköinen ja ruttunen. Aattelin että tainnut pikasesti sen hakee ohimennen kun oli tulossa :D
Myös vastaavasti olen saanut ruusun ja se on muutamia päiviä kaunis ja kestävä.

Myös kun itse olen ruusun antanut niin välillä aattelen että joku rötjäke tänne kun nyt ollaan menossa päiville jos on tuntunut pakkopullalle. Jossakin kohtaa myös olen ajatellut että ihana ihminen ja tärkeä mulle ja valintaakin olen miettinyt enemmän kuin 20 sekunttia.

Eilen sain ruusun ja se on ainakin vielä hieno ja tuntien sen antajan uskon että se on sillä hyvällä ajatuksella annettu.
Voi olla että moni ei usko tähän ja ei tarviskaan mutta kun nyt tuota ruusua pöydälläni katsoin tuli hyvä mieli siitä että tuo ihminen on uskoakseni antanut se juuri minua ajatellen ja hyvällä mielellä..

No en mä lyö ketään ruusulla päähän seuraavalla kerralla jos se aikasempi on sattunut nuukahtaa jo heti kättelyssä. Onhan tuo kiva joskus saada ruusujakin vaikka mulle kävisi välillä tuo viherkasvikin :O)

Viktoriaanisen "kukkien kielen" mukaan jokaisella erivärisellä ruusulla on oma symbolinen merkityksensä:

* Punainen: rakkaus
* Vaaleanpunainen: viehättävyys, hellät rakkaudentunteet
* Tumma vaaleanpunainen: kiitollisuus
* Vaalea vaaleanpunainen: ihailu, sympatia
* Valkoinen: viattomuus, puhtaus, salaisuus, ystävyys, arvossa pitäminen ja nöyryys
* Keltainen: kiihkeä rakkaus.
* Keltainen punaisilla kärjillä: ystävyys, rakastuminen
* Oranssi: intohimo
* Viininpunainen: kauneus
* Sininen: mysteeri
* Vihreä: rauhallisuus
* Musta: orjallinen omistautuminen (sillä aitoa mustaa ruusua on mahdoton saavuttaa)
* Purppura: suojelu (isällinen/äidillinen rakkaus)

Päätimme poiketa "kahvikamun "kanssa kansanpuistoon ja siellä sitten käpyttelimme rannalla sopivassa pikku tuulessa. Eipä ollut merkkiäkään enää Ruisrockin menosta ja aika hiljaista oli noin yleisesti.
Ikäväksemme kahvila oli jo kiinni ja kun nyt ei ollut laivojakaan tulossa mitä olisi voinut hetken katsella niin päätimme jatkaa matkaa ruissalon päähän.

No siellä sitten olikin ihan oma maailmansa. Telttoja ja asuntoautoja vaikka kuinka ja sattumoisin tuli mun yks taas sellainen sattuu ja tapahtuu tilanne mieleen :O)

Tämä sattui mieheni kanssa silloin kun olimme vielä me kaksi vain . Eli muutama vuosi sitten. Ups no sanotaan noin 20 v sitten paremminkin.

Tarinaan elävästä elämästä nyt sit.
Mieheni otti vanhemmiltaan asuntoauton lainaksi ja päätimme lähteä johonkin reissuun ja en nyt kyllä muista tarkalleen minne oltiin menossa silloin mut ei sen väliä oo. Kello oli aika paljon jo kun valmistauduttiin lähtöön ja mä kun omistin silloin pari degua siis sellasii rotan näkösii ihanuuksii niin vaadin että ne otetaan mukaan.
Mieheni ei pitänyt niistä sillai mut mulle ne oli rakkaita ja en tohtinut niit jättää kotiin. Ei muutakuin vesiastia tyhjäksi ettei se kiepu edestakaisin siellä meidän huristellessa menemään.
Me oltiin ajettu varmaan tunnin verran niin mä sanoin mun miehelle että rotilla on varmaan jano että nyt on pakko pysähtyy johonkin että saan vettä niille. Mies sanoi että ei ne mitään vettä tarvi mut mä oon sinnikäs ja joskus on parempi antaa periksi , uskokaa vaan..

Oli jo pimeää ja ajettiin ja ajettiin ihan simona mutta ei löytynyt sit yhtäkään paikkaa mistä olisi vettä saanut. En tiedä miten sitten kävikin niin että ajettiin takasin Turkua kohti kun MÄ sanoin että mun mielestä näin jossain tullessamme jonkin paikan mistä vettä saisi. Matkalla ei sit yksikään paikka ollut auki ja loppujen lopuksi me oltiin tutussa paikassa jo. Maskussahan me ja siellä sattui olemaan yksi paikka mihin pysähdyttiin "vedelle".
Mun mies kihisi raivosta että saatanan rotat että niitten takia me ollaan täällä nyt. Kuitenkin oli helpotus että vaikka se tuska näkyi sen silmistä mitä tää turhaan ajelu oli ollut niin se kuitenkin hiukan hymyili mulle.
Mä ehdotin että no ajetaan tohon Maskun santakuopille yöksi kun ei enää jaksa lähteä uudestaan menee että jatketaan huomenna sit taas.
Ja näin me tehtiin , mun mieliksi. Me yövyttiin Maskun rivieralla ja mieheni sanoin mulle että M.. se on sellainen juttu että sun kanssa mä en lähde enää asuntoauton kanssa mihinkään ja noi rotat sä voisit oikeesti jo myydä hevonkuuseen.
Mä sanoin vain sille että muistatko sen mainoksen "karavaan lehtilään" ja ehdotin että mitäs jos otettaisiin tästä sellainen joka kesäinen se meidän mukava perhereissu ...
Totuus on se että se oli eka ja viimeinen reissu minkä tehtiin asuntoautolla. Aika kumma sanoisin..
Mutta nämä on niitä mieleenjääviä muistoja joita ei kait koskaan unohda.

Kiitos kuitenkin miehelleni että jaksoi rakastaa mua tämänkin jälkeen mut se nyt onneksi ottaa mun pölhöilyt ja tekoset sillai hyvällä ja jopa se itsekkin vieläkin muistelee jotain meidän juttuja hymy huulilla ja varmaan aattelee et voi noita aikoja ja ainakin oli hauskaa kaikesta huolimatta.

Mitä mun deguihin tulee niin ne mä myin eläinkauppaan kyllä aikanaan kun aattelin että on sen aika tai ehkä hiukan miestänikin aattelin.
Se oli miehelleni helpotus vain hetken , ette varmaan arvaa miksi. No mulla iski hirvee ikävä niitä ja ostin sit parin päivän päästä ne takasin ja heh , kalliimmalla hinnalla mitä niistä sain !
Et tämmöinen mä oon ollut.
*En tyhmä oo kuitenkaan vaan sillai hassu omalla tavallani.

Hyppäsin mun pääjutusta nyt ihan muuhun mut ilta siis meni siinä rantaa pisin kävellen ja käytiin kahvilla ja sit kotiin ..sen pituinen se stoori.

Mä en voi mitään niin inhota enempää kuin silittämistä. Nyt tytöt matkaa isälleen 2 viikoksi ja vaatetta pitää olla joka lähtöön kun noista keleistä ei tiedä.
Mä muutenkin silitän vain tarpeelliset ja nekin hampaat irvessä. Se vaan ei ole mun hommia. Mielelläni tekisin vaikka jotain muuta epämiellyttävää ja antaisin jonkun muun hoitaa tuon tehtävän.
En mä silittele lakanoitakaan kun en ymmärrä sitä miksi pitäisi. Sinne kun hyppää niin ryppysiä ne heti on. No joo onhan ne sillai pehmeet ym. mut samat unet saan oli kuin vain.
Mulla on yksi tuttu kun silittää jopa pikkuhousunsa ja mä en tajuu miksi pitäisi. Tuleeko se ukko sanomaan että kulta wau sulla noi mammapöksyt näyttää tosi hienoilta nyt kun ei rypyn ryppyä? Ja eihän noissa stringeissä oo silitettävääkään. Pelkkä postimerkkihän tuo on.
Vai liekö se tietyillä ihmisillä vain se tärkeetä että kaikki on tip top , en tie.
Kyllä mä katson että ne vaatteet on hyvässä kuosissa kun lähden ihmisten ilmoille mutta näin kotioloissa tuo on mulle aivan sama. Ei mulla koskaan kuitenkaan vaatteet nyt niin ryppyjä täynnä oo ettei kotona kehtaa mennä.

Myönnetään että mulla oli joskus poikaystävä joka aamuisin aina silitti vaatteensa ennenkuin lähdettiin mihinkään. Sillä nyt tuo lähtö kesti muutenkin aina 2 tuntii kun kaikki piti olla niin vimpanpäälle kuin olla ja saattaa. Hiukan itse tuskailin sitä odottamista kun mä oon tottunut että aina mennään suht verkkaiseen tyyliin ja miestä ei tarvi koskaan odottaa :D
No mut se hänen tyyliään ja ei hän huono ihminen ollut vaikka monessa asiassa oltiin kun yö ja päivä. Eipä se silti mulle koskaan sanonut että kuules muidi et viittis kattoo mitä päälle laittaisit. Mä olin mä ja hän oli hän. Toki ei me silti oltu ihan eripari tuolla kun mentiin. Kait mä osaan kuitenkin erottaa sen missä mennään ja kenen kanssa.

Lasten kanssa sitä tottuu siihen että aina ei itse kerkee katsomaan ees peiliin kun ovesta lähtee mut eipä se minua kiusaa. Pääasia on että päästään lähtee ja onneksi tuosta rumuudesta ei sakoteta vielä jos ihan tukka pystyssä mennään ulos tai muutama ryppy jossain vaatteessa.

Nyt on sit kassit pakattu ja muutama tunti ja sit se on bye bye vähäksi aikaa.
Ikävä varmasti on mutta nyt jo osaan ottaa vapaapäivät ihan sillai antaen aikaa itselle ja en niin mieti mitäs nuo tuolla tekee isin kanssa. Tiedän että heillä on hyvä olla ja siellä kuitenkin kaikki ok.

Tänään on muutama asia kun pitää hoitaa ja sit illalla onkin ihan muut jutut mielessä..

Ps: Olisipas muuten hienoa jos olisi sellainen tuttu kun esim: sillä joku kotihomma mistä ei pitäisi niin voisi sillai vaihtaa että tuu sä tekee toi mulle niin mä tuun tekee sen sun inhokin sulle. Vähänkö olisi siistii..
Mut sit jos joku nyt tarjoituu silittää niin sanon heti että ikkunanpesu on toinen mistä en pidä lainkaan .."miettii mielessään niitä mistä pitää"..tiskaus ,ruohonleikkuu, imurointi..

Nyt sit vaan jokainen laittaa listaa suosikkikotihommista ja puhelin numeronsa niin mä kilautan jos natsaa :D
Ottakee huomioon sit tuo välimatka että en kuitenkaan lähde sinne Inariin jelppii muutakuin tosiii hyvää ystävää jos niin on.