Noniin pääsin vihdoin kotiin. Elikkäs eilinen meni yliodotusten, ja hymy on suupielissä. Siinä sitten lähdin keskustaan, kun ajattelin ettei kotona tuu itekseen kun mökkihöperöksi. Viimenen metro keskustan suuntaan enteili jo yönylisestä reissusta. Niinhän siinä kävi.
Yhdelle lähtö viikonlopun neidin kanssa venyi paikassa a) neljäksi, ja sieltä siirryttäessä paikkaan b) kahdeksaksi. Hyvissä humalissa siis vedettiin, ei tosin mitään viikonloppuun verrattavaa.
Pilkkuun asti istuttiin peränurkanpöydässä ja mukavaa oli & juttua riitti. Kapakan sulkiessa ovet suuntasimme hänen kotiinsa, jossa ylläriylläri kämppis oli just yöllisellä vessareissulla ja tilanteesta kehkeytyi 2. asteen akward-moment. Pikaiset moikat ja vällyjen väliin kiehnäämään.
Yöllä sain nukuttuakin viitesen tuntia ja ”aikainen” (klo 10) aamuherätyskään ei syönyt miestä. Käytiin siinä sitten kaupassa ja tehtiin ruokaa. Kaikki tuntuu niin epärealistisen hyvältä ollakseen totta…
Kohta pitää lähteä puurtamaan lyhyt setti töihin. Koti oli tämän takia oiva vaihtoehto. Ei jaksa taas haista vanhalta viinalta ja koomailla töissä + kuunnella työkavereiden naljailua. Eli suihkun ja vaatteidenvaihdon kautta töihin!