Raotin merta ja kuljin sen lävitse luoksesi.
Ja nyt,
korvani räjähtävät hiljaisuudestasi,
kuolen väsymyksestäsi.
Joskus vaikka teen mitä, ei tunnu onnistuvan.
Kun palapeli on valmis,
Katson ja näen yhden ison palan puuttuvan.
Joskus vereni kiehuu suonissani.
Joskus kiedon käsivarteni ympärillesi,
Upotan sormeni, maistan,
hämärtyy todellisuuteni.
Joskus paha maku jää suuhun,
nielaisen, sylkäisen ja unohdan.
Herätessäni huomaan toisen hengityksen,
Ei ole nimeä,
selkä kääntyneenä.