Täytetään koko elämä kiireillä. Sitten, kun pitäisi antaa aikaa toiselle, lähdetään karkuun, koska ollaan muutenki ylikuormittuneita ja pelätään, että lisäkuormitus voisi mennä lasin yli.
Sitäpaitsi kuka haluaisi nykyään seurustella, kun voi treffailla ja pitää yllä sen jännityksen tunteen.
Vai onko kyse halusta kieriskellä säälissä, et ”Taas tässä jäätiin yksin”.
Ihastumisen alkuvaiheessahan kuuluu olla innokas. Kyllä se sitten tasoittuu jossain vaiheessa. Naiivi ja innokas asenne koetaan näköjään jonkinlaisena häiriökäyttäytymisenä. Hei oikeesti, plaah. Tervemenoa pelkureille!