Olen käynyt muutaman kerran fysioterapiassa kaatumisesta tulleen ja juoksussa kipeytyneen jalkavamman vuoksi. Jalkaa hoidetaan ultraäänellä, hieronnolla ja venytyksillä. Venytyksiä kotona tehdessäni päähäni tulee joka kerta muistoja ajalta jolloin olin 13-14-vuotias. Ei mitään ihmeellistä, arkisia asioita vaan. Esim. miltä oman huoneeni matto tuntui, mitä söin aamupalaksi, miltä koulussa haisi, erilaisia tunteita ja tunnelmia.
Jännä ilmiö! Olen siis varastoinut oikeaan jalkaani, tuonne pohkeen tienoille muistoja elämäni tuosta ajanjaksosta 🙂
Onko muilla samantyylisiä kokemuksia?