Koko viikonloppu kului jotenki sellases pienes alavireessä. Toki käytiin Ewasilla ( onkohan se sen nimimerkki? ja onkohan se enää koko Cityssäkää?) kyläilemässä ja oli tosi kiva nähdä vanhaa ystävää pitkästä aikaa. Tämä päivä kului pakkaillessa romppeita kasaan muuttoa varten ja eilisten kevätjuhlaitkujen päälle löytyi kaappien syövereistä ekaluokan reppu. Se oli semmonen sininen ja siinä oli nallepuhin kuva ja siinä roikkui edelleen nalle puh ja joku toinen nalle kii ja mulla tuli tietenkin taas itku kun muistin miten pieni ihminen kuus vuotta sitten lähti koulutielleen sen repun kanssa ja miten se pieni ihminen on jo nyt tommonen esimurkku, pikku teini, joka itte tietää, että hänen tyylinsä on musta ja on muutenkin niin jotenki yht`äkkiä iso mies. Haikeeta siis. Ei surullista. Vanha jää ja uus alkaa. Lapsuus loppuu, nuoruus alkaa. Eikä mulla olekkaan enää lasta:)
