Blogi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on uloste.

Paskajuttuja vol 3: Liisan haiseva keppoinen, p.II  7

..jatkoa osalle 1:

***

Tähän väliin nyt todeksikin väitetty tarina elämäni noloimmasta kuulemastani paskomistapahtumasta:

Pariskymppinen "kolli" meni baariin ja horni puhelimeensa illan aikana sellaisen määrän kaljaa, että känni oli niin taattu, kuin se nuorella Onnela-kävijällä voi ollakaan. Kyseinen jamppa oli naisten perään ja iski, taas kerran, jonkun naisen kuleksimasta. Kaverit kertoivat pariskunnan hävinneet loppuillasta jonnekin, mutta tätä kuulemma kävi lähes joka perjantai.

Mies heräsi sängystä ja odotti hetken kun näkökenttä tarkentui ja katto lopetti pyörimisen. Jos olette koskaan vetäneet oikeasti kunnon kännejä, tietänette "hetkellisen selväpäisyyden" teorian. Tämä siis tarkoittaa sitä, että ihminen on ihan saatanan pieruissaan koko illan ja ei muista mistään mitään, kunnes yhtäkkiä hän "herää" tästä tilasta, joko oikeasti unesta/tajuttomuudesta tai esim. vaikka kesknen hölmön tanssimuuvin ja häpeää itseään. Tälle miehellä kävi nyt niin ja hän alkoi loogisesti miettimään mitä on tapahtunut.

Okei, ei ole muuten mun katto tämä. Jahas, vieressä nukkuu nainen. Joka oooon, kurkistus, ruma kuin saatana. No niinpä tietystä. Onneksi ei sentään mun kämpille tultu! Lattialla näkyy iso kasa vaatteita ja kun hän bongaa kalsarinsakin nurkasta, hän tajuaa olevansa sängyssä alasti. Ja niin muuten on nainenkin. Toivottavasti käytettiin kortsua tai sammuin ensin!

Heebo päättää lueta vähin äänin paikalta. Juuri kun hän vetäisee peittoa päältään, hän huomaa kauhukseen paskoneen yöllä sänkyyn! Voi vittujen vittujen vittu!! Onneksi, jos niin voi sanoa, paska ei ole mikään klassinen löysä ripuli, vaan oikein ummetusmaisen kova kökkäre joka nököttää sängyllä siinä kohdassa, missä hänen kylkiasennolla ollut pyllynsä äksen oli. Mies kiittää hetken onneaan ettei ole pyörinyt paskan päällä ja alkaa heti mieti, MIETI prosessin. Mitä mä teen!

Edelleen vielä tuhannen promillen kännissä, vaikka pää tuntuukin nyt jo kovin selvältä, hän saa varsin huonon keksinnön. Hän nimittäin päättää vierittää paskapökäleen naisen pyllyn kohdalle ja väittää hänen paskoneen yöllä housuunsa. Koska hän ei halua koskea paskakökkäreeseen käsin, hän nappaa lattialta naisen pikkarit ja ne kädessä alkaa hivuttaa paskakikkaretta kohti naista. Hitaasti kiepsahdus kiepsahdukselta, koska hän ei halua vain raahata paskaa pitkin lakanaa, hän hipsii kökkärettä pikkareita käyttäen kohti naista. Puolivälissä patjassa on pieni kohouma ja hän joutuu hetkeksi miettimään strategiaansa. Jos painaisi patjaa alaspäin, saisiko alamäen kohti naista vai pitäisikö kökkäre vain nostaa? Tätä pohtiessaan nainen herää, avaa silmänsä ja huomaa miehen kähdessä hänen paskaiset pikkarinsa, joilla mies siirtää paskakökkärettä häntä kohti. APUUAAAA!!! UULLOOSSSSS! AAAPPUAAAA!!

Mies ryntää välittömästi mitään sanomatta talosta ulos napaten ensmmäisen vaatemytyn mukaansa. Kello 04:00 kirpeänä pakkasyönä kotimatkalla päällään bokserit, yksi kenkä ja takki, hän miettii, että oli aika paska kokemus.

Fetissifiasko

Nyt kun taas tapetilla on ollut ihmisten seksuaalinen suuntautuminen tai "petihommat", kuten moni homoseksuaalisuuden vastustaja tai puolustaja sanoo, on hauska myös miettiä mitä muita seksuaalisuuteen liittyviä asioita on olemassa. Fetissit ovat fobioiden ohella loppumaton ihmetyksen ja naurun paikka. Siis ihmetyksen ja naurun paikka tälläiselle hullulle ihmiselle, jolla ei ole tapana pitää kaikkea sairaana, perverssinä (no daa) tai KIELLETTÄVÄNÄ! Filiat ovat ehkä vähän surullisia, esimerkkinä pedofilia tai vaikka puihin kohdistuva seksuaalinen suuntautuminen, mutta fetisseissä on positiivisempi yleisvire. Lievemmillään niillä korvatan vain "Mä tykkään asiasta X" ja vaikka tiukka määritys sanoo, että fetisti kiihottuu vain ja ainoastaan tästä asiasta / tämän asian avulla, niin silti fetissejä löytyy useasti ihmiseltä monta, kun taas filioita vain yksi. Tämän takia normaali "heterofili" voi kännissä myöntää, että hänellä on jonkun geneerisen fetissin lisäksi vaikka heikkous lipputangoilta näyttäviin naisiin ja se ei aiheuta samanlaista pahennusta kuin ihminen, joka kihlaa kerrostalon lipputankonsa.

Koska ainakin fetissimäärityslistalta fetissejä löytyy fobioiden tapaan siljoonia, niin olisi ihan helvetin hauskaa pistää rahoiksi vähän erikoisempia fetissien suhteen. Siinä jää sukkis- tai villapaitafetissit kauas taakse, kun jonkun listalta löytyy just jotain puita, kumikanoja tai muita hämäryyksiä. Koska sex sells ja seksikuvilla tienaa, muttei kuitenkaan haluaisi tuhota mainettaan keikistelemällä alasti, niin miksi ei ottaisi itsestään fetissikansaa miellyttäviä kuvia! Kun normaali ihminen ihmettelee, että mikä helvetti tämä kuva on missä sinä makaat kumpparit jalassa neljä kaulaliinaa kaulassa ja silität viekoittelevasti halkoa kumikana päässäsi, niin eivät he tajuaisi, että joku fetisti on juuri ostanut taas yhden kalliin vuosijäsenyyden www.igotawoodieforwood.ie nähdäkseen tälläistä matskua. Siinä bisnesideaa! Ketä völjyyn? Sit voidaan kieriä rahassa (omenahilloon vuoratuneina lateksipuvuissa jonkun pierressä seinille ja yhden pukeutuneena yksijalkaiseksi vesinokkaeläimeksi) ja naurattaa naisia baareissa kertomalla, että ollaan aikuisviihdebisneksessä.

Otsikko muuten viittaa Pera Pervon käsittelyyn samasta aiheesta.

Sketsien aiheita

Kirjoitusblokin lisäksi piirreskelyni on jäänyt vähemmälle. Nyt siis huomio, jos joku edes meinaa itkeä miten paskoja tai kopioidun näköisiä piirrokseni on, niin ei liity! Minua ei kiinnosta sinänsä olla hyvä tai originaali piirtäjä. Sen sijaan minä haluamalla haluaisin oppia "efektiivisen piirtämisen". Tällä tarkoitan siis, että osaisin piirtää edes tikku-ukkoja siten, että ne tukisivat sarjakuvassa kertomaani vitsiä. Siis ettei minun tarvitsisi liittää 5000 riviä tekstiä kertoakseni vitsiä, kun joku toinen osaisi piirtää sen. Täydellinen esimerkki efektiivisestä piirtämisestä on PBF, joskin siinä mennään jo pitkälle taiteen puolelle. Cyaniden Matt on taas ei-taiteellisen efektiivisen piirtämisen esikuvani. Yksinkertaisia tikku-ukkomaisia hahmoja, jotka silti kertovat vitsin niin pitkälle, ettei tekstin tarvitse selittää mitään muuta kuin sitä mitä hahmot ovat selittämässä.

Hauska sattuma muuten, esimerkiksi antamani linkki sattui juuri viittaamaan yllä olevaa fetissifiasko-kappaletta :D

http://www.explosm.net/comics/2612

Koska tiedän, että piirtosuoneni ei hirveästi kuki, niin tässä ahkerille piirtäjille jo valmiiksi aiheita. Voitte siis kopioida päälliset tuotokseni ja vain piiraista ympärille hahmot. Kätevää!

Päivällinen tyttöystävän vanhempien luona (ideasta kiitos Family Guyn jaksolle, jossa Peter kusee housuunsa kirkossa ja päivällisellä ja huutaa O-OU!):

- Kuva 1: Koko perhe syö pöydän ääressä. Äiti rehevä, isä tiukka, mummo karvainen. Pojalta pääsee pieni prut, isän ilme kiristyy entisestään ja tyttöystävä lyö kyynärpäällä ja sihaisee: ei ruokapöydässä!
- Kuva 2: Zoomautuu kohti poikaa
- Kuva 3: Zoomautuu lisää kohti poikaa
- Kuva 4: Zoomautuu vielä lisää kohti poikaa
- Kuva 5: Zoomautuu ihan lähelle poikaa, jolla on oikein nerokkaasti piirretty o_o ja :< ilmeen yhdistelmä ja teksti: "Se ei ollut vain pieru"
- Kuva 6: Kökkäreitä lattialla, hajuviivoja, oksentava äiti, jne

Raiskari (ideasta kiitos Hernesaarelle ja työmatkoille entiseen toimistoon sekä ihan mahtavasta lehtiartikkelista, jossa joku nainen halusi lenkkipolulla hänen takanaan juosseen miehen tuomiolle):

- Kuva 1: Nainen, kuvan etureunassa, kävelee ja näyttää huolestuneelta. Mies, kuvan takareunassa, kävelee iliosen rempseästi vihellellen salkun kanssa
- Kuva 2: Nainen: "Voi ei, seuraako mua joku?". Mies: "Dam-di-dam, se on kohta kahdeksan ja töihin, mutta mikäs tässä näin keväällä" - välimatka lyhenee
- Kuva 3: Nainen: "Seuraa! Voi ei, voi ei, voi ei". Mies: "Ysiltä olisi paltsu Sercotekin kanssa, täytyykin käskeä Liisaa printtaamaan mulle myyntimatskuja." - välimatka lyhenee
- Kuva 4: Nainen: "Se on joku raiskari! Se on joku raiskari! Aina ne näyttävät viattomilta, mutta se on joku raiskari!" - ulkonäkö muuttuu entistä hikisemmäksi. Mies: "... ja sit puoli yhdeltä lounas. Pitäskö ostaa muuten illalla lohta, vaimo just viime viikolla kertoi miten hänen tekisi mieli kunnon kalasoppaa" - mies on jo ihan naisen perässä
- Kuva 5: Nainen käänty, suihkuttaa pippurisumutetta miehen silmiin ja huutaa: "RAISKAAJASIKA!!"
- Kuva 6: Nainen on hävinnyt kuvasta, mies on polvillaan itkevänä maassa, salkku avautunut ja papereita ympäriinsä. Mies: Aarghhh
- Kuva 7: Sama kuin yllä. Mies: Ghhhhh
- Kuva 8: Sama kuin yllä, lisää kyyneliä. Mies: Aghhhh
- Kuva 9: Vielä enemmän kyyneliä. Mies: "Kenet mä nyt sit raiskaan!!?"

Thank you, thank you, you have been great audience!


Paskajuttuja vol 3: Liisan haiseva keppoinen, p. I  2

Älkää välittäkö otsikon harhaanjohtavuudesta. Varoituksena myös, että tämä teksti tulee olemaan pitkä ja kakkainen, joskin puhun paljon muustakin. Jos sanavarastoonne kuuluu "En jaxanu lukea", niin ei kannata jatkaa.

***

Kirjaprojektini hyytyi kalkkiviivoille ja vuoteen en ole saanut tehtyä oikeastaan mitään. Tästä syystä yritän vähän virkistää kirjasuonta postaamalla tälläisen hyvin geneerisen ja hirven lailla asiasta toiseen pomppivan sikermän, jossa on asiaa ja asian viertä. Otsikko olkoon pääteemana ja siitä aloitettakoon.

Ärtynyt suoli

Sain sitten lopultakin käytyä työterveyslääkärissä mahani takia. Itseasiassa kahdesti, koska ekalla kerralla sain tyyppivastauksen, että kyllä se siitä. Toisella kerralla sit kun lääkäri kysyi, että miten pitkään oireet ovat olleet, vastasin "No sellaiset ripeät 30 vuotta". Tämän jälkeen tulikin sitten jo labralähetettä kouraan, etenkin kun tän vuoden puolella olen kahdesti käynyt "suolikuumeen" takia labrassa ihailemassa ilman selvää syytä nousseita tulehdusarvoja.

Labrasettiin kuului kilpirauhasen häiriöiden lisäksi laktoosi-intoleranssi, vehnäallergia ja geneettinen taipumus keliakiaan. Vaikkei mikään näistä testeistä ole 100% varma suuntaan tai toiseen, niin alkureaktioni oli pettymys kun kaikista testeistä tuli negatiivinen. Eli mulla ei ainakaan ole mitään noista (kai). Syy, miksi epäilin keliakiaa, vehnäallergiaa ja maito-ongelmia on osittain sukuvika, osittain taas se, että esim. maidon käytön lopettamisen ja laktoosipilkkojien ostamisen jälkeen mahani oli viikon ajan sairaan hyvässä kunnossa! Ei turvottanut, ei pierettänyt, ei tarvinnut olla "jännäkakka housuissa" siitä tuleeko jännäkakka housuihin. Outoa kyllä, noin viikon päästä oireet palasivat, vaikka ruokavalio säilyä. Vehnää olen vältellyt jo vuosikymmenen ja sekin toi alussa hetkeksi apua, mutta sitten hyöty katosi, mutta ruokarajoite jäi. Pettymys vaihtui kuitenkin iloon kun tajusin mistä on kyse. Kyse ei siis ole "Mahaani ei vaivaa mikään", vaan "Sinä et voi mitään sille, miten mahasi voi!" (näin karkeasti). On siis ihan sama mitä syön, mahani on aina paskana. Tämä oli aivan uskomaton helpotus! Noni! Nyt loppu erikoisruokavaliot! Kauppalaskujen loppulasku tipahti puoleen, kun ei tartte ostaa keliaakikkolaktoosikkovehnähikkohippiruokia, vaan voi perkele vetää tinkimaitoa suoraan purkista ja röyhtäistä (pierrä) päälle! Mikä hauskinta, heti tämän tajuttuani mahani oli taas viikon hyvässä kunnossa. Itsetunto kasvoi ja välillä kylmäsi, että olenko 30 vuotta kärsinyt vatsavaivoista vain siksi, kun olen luullut että niistä pitää kärsiä. Noh, valitettavasti, viikon päästä oireet palasivat. Tällä kertaa sentään oireiden lisäksi ei jäänyt enää uutta rajoitettua ruokavaliota.

Lääkäri arveli, että kyseessä on entinen "ärtyneen suolen oireyhtymä", nykynimeltään joku pliisu toiminnallinen vatsa/tms. Ärtyneeseen suoleen ei ole parannuskeinoja, mutta oireiden hillitsemisen yksi tärkein keino oli käynti psykologilla. Jep, psykosomaattista paskatautia. Lääkkeilläkin hoidetaan vain näkyvimpiä oireita, kuten pieretystä tai ripulia.

Hassu juttu muuten. Olen pitkään syönyt epäsäännöllisemmin mahaani "pierulääkkeitä", eli di/simetikonia sisältäviä nappeja. Ihmettelin pitkään kun ne eivät pieremistäni hillinneet. Ajattelin niiden olevan venäläisiä perseensuristimia ja lopetin syömisen. Nyt vasta hetki sitten merkkiä vaihdettuani oikeasti luin mitä siinä pukaasissa lukee. Eihän ne edes väitä estävänsä pieremistä, vaan lisäävän sitä :D Pierulääke, indeed! Lääkkeiden idea on yhdistää useita pieniä pierukuplia isoksi, jolloin ne tulevat nopeammin läpi. Piereminen lisääntyy, turvotus ja suolikipu vähenee.

Tästä päästään toiseen vielä kiinnostavampaan seikkaan. Jo muinaisia luolamiehiä on mietityttänyt onko legenda totta, että "hiljainen kuolema" haisee oikeasti pahemmalta kuin äänekäs töräys? Teorioita heiteltiin jopa sen suhteen, että äänekäs töräys levittää hajuatomit ympäristöön kun taas myrkkyvuoto jättää ne pyörimään pöksyihin ja ne tuulahtaa sieltä keskitetymmin nenään. No ei ihan näin. Väite on totta, mutta selitys on jopa hieman tylsä. Efekti johtuu kahdesta yhdistyvästä asiasta. Yksi: Mitä isompi ilmakupla, sitä äänekkäämpi töräys. Pienet ilmakuplat valuvat hitaasti suhahtaen ulos. Toinen asia on se, että ne (rikki)kaasuyhdisteet, jotka ihmisen nenään haisevat pahimmalta, muodostavat pieniä kuplia. Hajuttomat kaasut (en muista mikä oli pääelementti) taas muodostavat isoja kuplia. Tämän takia noin keskimäärin iso kupla on hajuton ja koska iso kupla törähtää, törähtävät pierut ovat vähätuoksuisempia kuin hiljaiset kostajat.

Pierulääkkeillä on se hauska efekti, että ne tosiaankin pakottavat pikkukuplat yhdistymään ja muodostamaan isoja kuplia. Tämä mahdollistaa siis korvia repiviä jättipieruja, joissa on kuitenkin hiljaisten kostajien aromit! Voi sitä parisuhdeonnen määrää kun heitän oikein messevän kirpeän sipulin lihapullapierun tyttöystävän leipään tai laitan peiton heilumaan, näin ainakin kumppanin mielestä negatiivisessa mielessä. Normaali ihminen ei ehkä edes voi uskoa, että pierulääkkeiden avulla pierujen hajuihin voi liittää ihan uusia termejä. Kirpeä, yleensä pieruille outo haju, on tunnistettavissa. Sipulinen ja soijainen, jotka ennen ovat olleet hiljaisten tuhujen lemppareita, voidaan nyt tehokkaasti levittää ympäristöön.

"Treffeillä pierijät ovat typeriä juntteja, eikä kukaan voi koskaan seurustella sellaisen idiootin kanssa". Näin vapaasti lainaten luki aika monessakin kommentissa iltiksen tutkimusreferaattiin (yhyy), jossa suomalaisten treffikäytöstä ja pahimpia mokia oli listattu. Kommenteista ei vain paistanut esille se, että treffit on pilalla jos mies pieraisee, vaan jotenkin se, että on junttimaista ylipäätään pierrä. Ja joku jätti treffikumppanin, kun hän oli kesken treffejä mennyt vessaan pieremään. Tämä voi tulla yllätyksenä tervevatsaiselle, mutta esim. itselläni piereminen ei ole mikään valinta. Minä voin valita, yritänkö pidättää pieruja vai enkö edes yritä ja minä voin valita, päästänkö kivuliaita hiljaisia leijoja vai vapauttavia törähdyksiä. Sen sijaan esim. hautajaisissa hiljaisen hetken aikaan en voi minuutin ajan olla pieremättä, koska se pieru tulee vaikka väkisin. Tässä tilanteessa yritän toki kaikkeni ja vapisen kauttaaltani hikoilevana ja siitä huolimatta pieru vain valuu ulos kuin ripuli krapulassa. Syy, miksi en sitten aina yritä pidättää pierujani on se, että maha tuottaa kokoajan lisää kaasua ja pidätetty pieru jää suoleen. Eli kaasun määrä kokoajan kasvaa suolissani. Jos en päästä kaasua ulos, suolikipu vain pahenee ja pahenee ja pieruhätä muuttuu kauheammaksi, jolloin pidättelykin on vaikeampaa. Samasta syystä kun ihmiset eivät ole koko loppuelämäänsä kusematta, minä en voi olla varttia pieremättä jos maha on huonona. Nauroin katketakseni kun joku 4D-pierudokkari kertoi brittimiehestä, joka pieraisi jopa 10 kertaa tunnissa. Haistakaa nyt jo vittu :D Mulla pahimpaan aikaan tulee useampi pieru minuutissa ja eivät edes ole aina mitään ihan pienimpiä suhauksia.

Kakkapäiväkirja

Ideasta kiitos sekä rakkaalle suolivaivaiselle ystävälleni, että myös S-ryhmän (?) lehdelle, jossa suolistovaivainen pariskunta kertoi elämästään. Heillä molemmilla oli siis sama tila, ei mielestäni krohnin tauti, vaan joku vähän samantyyppinen. Heillä tämä tauti näkyi monen muun pienemmän tai vähemmän ulospäin näkyvän ongelman lisäksi siten, että kun heille tuli paskahätä, heidän piti päästä vessaan HETI! Ei siis kohta tai sit kun vessa vapautuu, vaan vittu just nyt! Pariskunnan mies oli rekkakuski ja nainen sairaanhoitaja. Molemmat kertoivat, että he voivat elää vaivojensa kanssa myös työelämässä, mutta toki pomotkin ja työkaverit tietävät heidän ongelmistaan ja siitä, että esim. sairaanhoitaja ei voi hoitaa potilaita hirveän kaukana lähimmästä vessasta ja rekkakuskimies joutuu välillä paskomaan koppiinsa jos muualle ei voi. Molemmat toivat kuitenkin esille sen, että kun loppujen lopuksi elämäsi näkyvin tai siis haisevin asia on jatkuvasti läsnä, eikä siihen ole mitään parannuskeinoa, niin miksi ei huumorin keinoin asiaa hyväksyisi?

Joku voisi ajatella, että syöpää sairastava ei voi vitsailla syövästään. Voi (tästä kiitos erään syöpäsairaan naisen mahtavalla blogille, jossa hän humorillisesti viittasi tupakointiinsa siten, että mikä on pahinta mitä voi tapahtua, sairastun syöpään?). Kaikkien ei ole pakko, en pakota tähän, mutta jossain vaiheessa kun ongelmalle ei mitään voi, yksi tapa hyväksyä se on huumori. Tämä "paskapariskunta" vitsaili jatkuvasti paskojen koostumuksistaan ja hampaita pestessään vaihtelivat kertomuksia, tuliko päivällä papanoilla vai ilman. Oman suoliongelman kanssa vähän sama. Tästä syystä jauhan paskasta jatkuvasti. Ei ole mitään koprofiliaa tai muuta, vaan sitä, että kun suolivaivat ovat aina "läsnä" tai ainakin lähistöllä leijumassa, niin asiaan ei vain voi suhtautua enää murjottaen. Totta vitussa mä haluaisin toimivan suolen, mutta kun sitä voi saada, niin mieluummin pieren ja nauran kuin kärsin suolikivuista ja itken. Yritän toki pitää tietyn kohteliaisuuden pierujeni kanssa, mutta joo, piereskelin ensitreffeillä enkä edes hävennyt. Kävin vain varapyyhkimässä pyllyn kesken kaiken, kun en ollut varma tuliko yksi pienen varren kanssa. Ei tullut.

Paras lukemani "kirja" on Paskapokkarin (kyllä, löytyy esim. Suomalaisesta) se osuus, jossa ihmiset kertovat omista kokemuksistaan. Noin muuten kirja on vähän kuivahko kokoelma tiedettä ja historiaa, mutta hersyvimmät naurut tulee ihmisten välillä aika kipeistäkin kakkakokemuksista. En spoilaa niitä, ostakaa kirja, mutta ideana kakkapäiväkirja olisi ihan mahtava. Etenkin kun olen kaupassa nähnyt jotain oksettavan amiksia panopäiväkirjoja, niin kyllä samaan hyllyyn kakkapäiväkirjakin mahtuisi! Toinen ehkä vähän kiltimpi variaatio olisi vessavieraskirja. Siellä voisi kirjoittaa mitä mieleen tulee ja vaikka vertailla kakkelin koostumuksiakin, jos siltä tuntuu.

...jatkuu osassa II