Aamupaha

Mä aina rakastun väärii tyyppehi. Aamulla mä heräsin sellasee loputtoma surullisee oloo (ja vittumasee palleakramppii ja totaalilysyy nukuttuu käpälää) unest mis mä olin rakastunu narttuu mikä oli oikeesti uros tai siis pikemmiki se oli siis väärää sukupualee ja alumperi urospualiseks syntyny. (Oli siin unes yks homoki mihi mä oon oikeesti joskus ollu retkussa mut se eijollu mitekää olennasta. Kai se vaa korosti siä mun viarautta.) Me juatii skumppaa mun rakastukse kans, se eijois muute ruvennu ees siihe mun kans mut silloli synnäripäivä. Se kysy mult et oonks mä joskuski ollu sängys naise kans ja mä sanon et en mut kerta ensimmäne ja se hymyli nii sydäntäsärkevä surullisesti et mä tiäsin et sitä on turha vonkaa. Ja sit mä viä hukkasin sen joteki ja haahulin jossai lumises peltomaisemas etsiis sitä enkä löytäny ku sen läppärisalku.

Ja ku mä heräsin ni kaikki se ahdistus oli mun kropas ja mua ikkusti. Mä en haluu enää ikinä rakastuu. Enkä aijo.