Iha turha on tuntee ittesä ainutlaatuseks vittu. Kaikki asiat on tapahtunu muille jo enne. Kaikki tunteet on tunnettu ziljoona kertaa enne. Joka helveti sana on sanottu ja kaikki lauseet mitä niist voi tehdä on sanottu ja kirjotettuki enne. Ja sitäpais kaike todennäkösyyde mukaa helveti paljo paremmi ku mitä itte osais. Hamlet ehkä sano sen kauniimmi Parlandi miälestä… Mul on tänää taas vaihteeks [I]Wendy muatoili sen paremmi[/I] -päivä. Että silvuplee, se on runoo taaski:
[I]Defining the Problem
I can’t forgive you. Even if I could,
You wouldn’t pardon me for seeing through you.
And yet I cannot cure myself of love
For what I thought you were before I knew you. [/I]
– Wendy Cope
(Ja suameksi koska mä oon suuri käännöste ystävä – kiitos tästäki Tuamas Nevallinnalle:
[I]Ongelman määrittely
En anna anteeksi. Vaikka voisin,
ei tuntoni susta vois unohtua.
Mutta avuttomasti rakastan sitä,
joksi ensin luulin sua. [/I])