Piikle on nyt tosi väsyny, se ei enää jaksa. Se ei enää pärjää. Siinä se. Mä myännän: mä en jaksa, mä en enää pärjää.
Ei nii et se ketää kiinnostas. Mä oon eksyny johoki rinnakkastodellisuutee missä koko maailma toimii nii et mä en tajuu. Kaikki on nii kummaa. Kaikki on viarasta. Kaikki on viaraita. Ja must tuntuu et mä en enää jaksa edes välittää.
Kaikkee mitä sä sanot käytetää sua vastaa – ja pikemmi ku luulitkaa, ja joku keltä sä et olis odottanu. Ku oppis olee luattamatta hetkevvertaa.
Mä haluisin tiätää mite se nii kävi, et kaikki on aina nimenomaa mun vika ja pelkästää mun vika. Ok, mä oon kai sit pilannu kaike. Ok, mä oon kai tyhmä enkä osaa mitää. Ok, mä oon tarpeeto eikä must oo kellee mitää hyätyy. Ok, mä oon ruma enkä kelpaa kellee. Okei, edes se ku oli parasta mussa, mun rakkaus, edes se ei kelvannu. OKEI!
Mä hyväksyn tän kaike. Mä en enää jaksa ees välittää. Se. On. Loppu. Nyt. Ei jaksa. Ja miks pitäs jaksaa, mut sentää tapettii jo elokuus, nää on enää lahoomise kouristuksii. Mä en nouse enää sängyst pilaa kenekää päivää/maisemaa/miälialaa. Mä en tee enää mitää. Jos tulee ilmestys tai ihme mikä viisaa mut takasi mun omaa todellisuutee ni sit. Ehkä. Yritän. Jaksaa.
Ehkä jos mä jaksan joskus meditoi muutama vuade ni sit mä pystyn ymmärtää mite mä tein tän. Mite mä ansatsin tän. Miks tää kuuluu mulle ja on oikei mulle. Miks mulle ei tarvi olla reilu. Et onks se mulla keeneissä vai piorytmissä vai horoskoopissa vai niiku ennalta määrätty kohtaloo: tolle ei kuulu mitää hyvää elämää, toi ei tarvi ketää eikä mitää, toi ei ansatse muuta ku paskaa päällee joka asennos.
Kirjoitettaessa soi The Doors: The End
6 kommenttia
Caelestis
30.10.2007 18:11
*voimahalaus*
Aina ei ole pakko jaksaa. Joskus saa olla vittuuntunut, kyrpiintynyt ja väsynyt. Sieltä voi sitten taas nousta ylös -- pitää vain huolen, ettei jää niihin alamaihin.
Ja itsensä soimaaminen... Et ole tappanut ketään tai tehnyt jostain ihmisestä ikuisesti letkujen varassa elävää kasvista. Asiat eivät todellakaan ole "aina nimenomaa sun vika ja pelkästää sun vika". Ei todellakaan.
Sä olet ollut mun ja monen muun tykkäyskohteita täällä blogeissa. Sinut huomataan ja sinusta pidetään. Asiat eivät ole loputtoman surkean huonosti, vaikka siltä voikin välillä tuntua.
Tämä kaikki sekavasti kirjoittamani yrittää olla kannustusta. Jos olenkin itse uiskennellut masennuksen ja vittumaisten olojen lammikoista toiseen tämän vuoden aikana, niin ehkä olen saanut niistä jotain voimaakin: sitä pystyy nousemaan ylös ja muuttamaan toivottomaltakin tuntuvia asioita.
Rekka-autollinen kannustusta ja voimia sulle, Piiklis!
—c—
piiklenarttu
30.10.2007 18:36
kiitos
kiitos kaikille, te ootte ihanii – mä en kyl ansatse tätäkää mut kiitos silti
mä nyt taas volisen tän illa ja katon onko huamine ja mitä sit jos onki
peps, kiitos vinkuista vaiks mä luulen et sä oot nyt vääräs: jotai mä oon taas tehny vääri, mä en vaa iha hahmota viä mite seki meni
els kiitos kaikesta ja siis oikeesti iha kaikesta
ja kiitos kiitos kiitos kiitos
ja anteeks ku mä en vaa saa tota jeesusteippii pysyy mun ympäri mut hei mä yritän, iha oikeesti kyl mä yritän
-aninka-
30.10.2007 20:27
Rakas.
Mä pidän märehtimiseni hautajaiset tänään. Mun on pakko. Se oli mun vanhan viisaan ystävän neuvo. Ja se on tehtävä.
Shokki, viha ja sit pitkä käsittelyvaihe. Niin se menee. Mut sä oot fiksu ja ihana. Sen huomaa sun tekstistä. Rakastutaan sit vaikka viidenvuodenpäästä taas, mut yritetään olla onnellisia näin. PAKKO!
piiklenarttu
31.10.2007 06:58
liivs, onnee ja menestystä sulle – uskon kyl et toi on viisas päätös ja pidän sulle peukkuja joka raajalla!
elms kiits, kyl mä syän ainaki suruu jossen muute
piiklenarttu
31.10.2007 09:31
peps ok, mä yritän
vaikkei ymmärrä voi silti uskoo tiämmä
kiitos
Anonyymi
5.12.2021 11:12
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me