Gogol

Tämpäiväses lehdes näky olee arvio Martti Suasalo esittämäst Miälipuale päiväkirjast. Vaikutti sille et kriitikko oli langennu lovee Suasalo ees eikä siit juurikaa voi syyttää: mäki olin iha myyty siit esityksest. Ja nii oli isompi osa ylesöö mikä lopuks taputti seisaaltaa. Mä muistelin kaiholla iha toisellast Suasalo esityst mikä mul oli onni nähdä vuas sitte ja ihmettelin mite joku voi olla nii lahjakas et se repee kaikkee ja toisaalta nii hyvä valitsee mitä haluu tehä et ne jutut tulee just niiku parhaite esii ja samal pääsee ite revittelee kaikellast.

Kriitikkoo oli haitannu ne lavastukse kuvasärmit mikkä oli kuulemma tulkinnu esitystä väärii suuntii. Mua ei haitannu. Vallaskaa toises näytökses mä en ehtiny oikeesti ees huamaa niit taului ku ällistelin sitä Suasaloo. Vittu se miäs on nii ruma et se on jo liki komee. Ja nii puhuva kroppa ja naama… Siin mitää lavasteit ehtiny miättii. Mummiäst.