Neuvottomuus

Mikä moppe: sillon pystyt korvat ja kihara turkki? Nii, ei tuu äkkisesti miälee ku belggareist lakenois ja unkarilasist pumi ja mudi. Vaikee yhdistelmä! Ja jos lisätää viä vaatimuksii et eijo yksvärine, ni onki taas jo iha helvetisti vaikeempaa, noi edellisekki katoo listast… Joopajoo! Tätä sopii miättii tykönäsä.

Mä voin silti antaa viide pistee vihjee: mun kampaaja on saanu haudattuu emosa ja se tekee tooooosi kireetä jälkee nyt. ;P

* * * * *

Eile ku kävelin kotii mä näin väkivaltase kohtaukse. Nuaripari oli istuksiis puistos, jonkummatkaa alaviistoo kävelytiäst mis mä kuljin. Yhtäkkii kauhee huuto ja mä tajusin et se mimmi oli hyäkänny sen uroksesa päälle ja hakkas sitä nyrkel. Mä hetke järkytyn et helvetti pitääks mun ehkä tehä jotai täs mut se uros näytti kyl pärjää enimmite ja se hakkaamineki näytti enimmite aika tehottomalle kerta se narttu oli edes ja hakkas sitä parkaa urost selkää ja vähä kyl rintaaki muttei niiku naamaa tai mahaa tj. Ja vittu se huus ja sähisi se mimmi koko aika enkä mä ollu enne sitäkää nähny et joku oikeesti sylkee toista naamaa… Se oli kamalaa iha ulkopualeltki. Ilmesesti kyse oli jonkullasest välittämisperäsest/mustasukkasest arpisuhdedraamast.

Mä voin myäntää et mä oon kasvanu varmaa jossai lintukodos. Mä en muista tapelleeni nyrkel muuta ku mun isovvelje kans joskus iha penikkana eikä se kuulu mun toimintamallehi. Mä en muista et mua ois ikinä kukaa muute lyäny. Mult on kaks kertaa elässäni käämi palanu sillai totaalisesti pohjaa ettenno oikeesti hallinnu itteeni ja sillo mä oon kyl huutanu vittumasii ja kamalii asiot kamalaa äänee – mut mä oon kans ollu nii totaalise kertakaikkise jumis ettenno kyenny ees liikkuu saati ettois mahtunu tulee miälee puuttuu toise fysiikkaa. Ei mahtunu ku se huutamine.

Kyl mä oon lukenu lehdist et nykysemmi nartut on kärkkäämpii käymää kii ku urokset ja mä oon vaa kohotellu kulmiani ja miättiny et jaa kuka tänki on tutkinu ja mis. Kaks mun ystiksist on kengänny urokse mikä kävi käsiks muttenno kuullu et ketää mun tuttavapiiris ois uros kengänny väkivaltasuude takii. Ehkä ne vaa ei tee sellast?

Ku mä kävelin poispäi ni mä viä viimetteeks vilkasin taakse ni se pari istu siä taas viärekkäi ja se kaikist paha kriisihetki oli ehkä sit kans ohi kerta näytti siltä et saatto taas keskustella. Toivoo vois. Mä en tiä mite niil menee mut mua tää on painanu jollaillai koko päivä vaiksemmä ollu ees osallisena. Misson se kohta ku pitäs kyetä puuttuu?