Vähäks tulee nuilu olo ku hammaslääkäri on possarifiiliksis? Kävin viarais, oma on edelleeki lomal… ja tää setä kerto mulle monet kerrat kui [I]haastava[/I] paikattava toi mun poskari on ja viä jälestä et oli. Ja aikaa meni tottakai kerta se oli nii vaikeeta ja kerta mä halusin ton puudutukse mikä nyt kipristelee ulos mun huulest. (Ou jee, ihku fiilari.) Ja sit se lupas et mulle tulee vittumane vkl ku toi todnäk särkee – mut jos särkee viä ens viikol ni soita sit ja ruvetaa juurihoitaa sitä… Ja smailii päälle, vittu.
Mikä siin oli ongelma siis? Se hammas oli lohjennu nii pahasti siks et vanha paika reuna oli falskannu ja sinne oli siis muatoutunu fantastine louhos mis on kuulemma mahtunu vaiks seittemä kääpiöö joraa ja nii ne ilmesesti on tehnykki ja louhinu taas vähä lisää. Paska mesta mun kannalta.
Miks on nii helveti vaikee rentoutuu ku on viaras uros suus? Mä kattelin sitä katos olevaa tauluu ja muistelin kevästä visiittii museohammashoitolaa ja niit karseit värkkejä ku siä oli levällää… Joo ei kovi rentouttavaa. Mä pidän nyt kaikki käpälät pystys et jos jos jos tää ois tällä selvä tält kertaa!