Mekamikreeni heti aamust koht. Se ainoo yä täl viikol ku enno havahtunu vähävvälii ja valvonu, vittu se ainoo yä ku oisin nuksunu ku piäni marsu – ni eikö helvetti aamuyäst iske karhukopla kuarii lunta mun kotikadust! [B]PRÄÄÄÄÄÄÄÄMMMMMM… KRIIIIIIKS!! PRUMMMMMMMM…[/B] Ja sit mä olin ku luulla päähä lyäty ja umpikoomas mut mitä se siin autto, niil kesti se proju tottakai nii kaua ettei sit mitää enää nuksahtamaa ehtiny.
Maailma on vääryyttä täys. Mä arvostan kyl katuje kunnossapitoo mut miks vitussa se ei siis ikinä oo synkas mun piolokia kans?
Eile mä sain aisantuntijalausunno et mä oon normaali. Jiihaa! Eijo kovikaa mones kerta täs elämäs. Yleesä tapana on sanoo et [I]joo sä etto normaali mut hei! niiku kuka olis?[/I] ja et [I]eihä sellast ees oo ku normaali[/I]. Nii, ehkei. Mut yleesä toi on just kaikist helppo sanoo niitte ku ite [I][B]on[/I][/B] mahdollisimma normaalei. (Joo ei tarvi nyt heittää siält takarivist et [I]määrittele normaali![/I] – tiät just mitä mä tarkotan.) Mut siis eile [I]mä[/I] olin normaali ja se oli must erittäiki jees. Nimittäis se on kuulemma normisettii et tääl etelämpänä asuva naaraampuali tuntee karmeeta panetusta ku se ajattelee Lappii ja tiätää etton menos sinneppäi pianaikaa. Huajentavaa.
Ei malttas odottaa. ;P¨¨¨¨