Rapsakkata

Tällä viikolla nämä niin sanotut yhteisten asioidemme hoitajat tapaavat sidosryhmiään uutistietojen mukaan tiivisti Porissa.

Toivottavasti saamme tietää kuka päättäjistämme on kenenkin kustannuksella missäkin mukana?

Millä rahasummilla esimerkiksi Finanssialan Keskusliitto r.y. (FK) toimitusjohtajansa Piia-Noora Kaupin johdolla kestitsee vaaleilla valittuja päättäjiämme vuosittain Porissa ja miksi?

Toivottavasti kelit ja hyvät fiilikset suosivat tapaamisia. Rauha, rakkaus ja rispekti kukoistakoot kaikilla kesäisillä rintamilla. Myös meillä äänioikeuden vaaleissa omaavien keskuudessa. Olkaamme aktiivisia saadaksemme vastauksia seuraaviin aiheisiin.

Tietysti sillä pienellä varauksella, että ne kiinnostavat meitä äänioikeuden vaaleissa omaavia kansalaisia.

* *

Helsingin Sanomat teki viime kesänä avoimen reportaasin avoimesti kysymällä ja kertomalla kuka päättäjistämme tai korkeista virkamiehistämme on kenenkin kustantamana/kutsumana Porin Jazzeissa ja siihen liittyvissä lukuisissa oheistapahtumissa.

Erittäin tärkeänä pointtina saimme kuulla Helsingin Sanomien reportaasissa johtavilta päättäjiltämme myös rehellisen tuntuisia ajatuksia vaalirahakohusta ja sen vaikuttavuudesta politiikan uskottavuuteen.

HS:n kysymykset kuuluivat seuraavasti:

1. Onko vaalirahakohu vienyt politiikan uskottavuuden?
2. Kenen rahoilla olet tällä?

Tässä kattauksena edelleen erittäin ajankohtainen kattaus aihekokonaisuuteen nimellä AVOIMEN VAALIRAHOITUKSEN ABCDE. Olkaa hyvät.

A. Keskustan kansanedustajat Tuomo Puumala sekä nykyinen sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula kertoivat ajatuksiaan näin:

Vaalirahoituksen avaaminen viimeinkin alkamassa?
http://ajankuva.blogspot.com/2009/12/vaalirahoituksen-avaaminen-viimeinkin.html

B. Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz ja ulkoministeri Alexander Stubb kertoivat näkemyksiään näin:

Vaalirahoituksen avaaminen alkoikin 1960 - ja -70 luvuilta
http://ajankuva.blogspot.com/2009/12/vaalirahoituksen-avaaminen-alkoikin.html

C. Vasemmistoliiton aiempi kansanedustaja Suvi - Anne Siimes ja sdp:n kansanedustaja Maria Guzenina – Richardson kertoivat kannoistaan näin:

Vaalirahoituksen avoimuus naissukupuolen joukossa
http://ajankuva.blogspot.com/2009/12/vaalirahoituksen-avoimuus.html

D. Kokoomuksen porilainen kansanedustaja Sampsa Kataja toimii Porissa muun muassa isännän roolissa ja hänen ajatuksiaan vaalirahoituksen aiheuttamista sidonnaisuuksista:

Satakunnan tulevaisuus 2011 - Välitarkastus 2009
http://ajankuva.blogspot.com/2009/06/satakunnan-tulevaisuus-2011.html

E. Tasapuolisuuden nimissä on syytä muistaa myös rkp:n piiloon jääneet kytkennät vaalirahoituksessa. Hehän ovat hoitaneet rahoittamisen erittäin taidokkaasti, mutta epäselvää on ainakin itselleni se, että kuinka avoimesti rkp:n vaalirahoittajat ovat meidän äänestäjien tiedossa.

Suomi tarvitsee esikuvia tässäkin asiassa. Rkp:n meppi Carl Haglund lienee halukas yksilöimään omat vaalirahoittajansa viime eurovaalien osalta?

Vaalirahoitus, rkp ja median sidonnaisuudet
http://ajankuva.blogspot.com/2009/10/vaalirahoitus-rkp-ja-median.html

* *

Toivottavasti tiedotusvälineemme saavat ja uskaltavat siten kysyä sitkeästi päättäjiltämme ainakin itseäni kiinnostavia vaalirahoituksen lähteitä ja niiden synnyttämiä sitkeitä sidonnaisuuksia.

Onko Suomessa kyseessä ja vallalla kuinka laajamittainen institutionaalinen korruptio? Mistä tuo rakenteellinen korruptio on tunnistettavissa? Kenelle korruption valvonta kuuluu?

Kansanedustajien, ministereiden ja meppien omien voitokkaiden vaalikampanjoiden vaalirahoittajia ollenkaan unohtamatta.

* *

Lisätietoja internetin hakukoneilta hakusanoilla

414/2000
korporatismi
korporativismi
apparatsikki
nelikantainen lainsäädäntömalli

En tarkoita nyt teoreettiseen koulutukseen perustuvia eroja, vaan yleistä käytännön tietoa siitä miten käytännön poliittisen ja taloudellisen vallankäytön järjestelmä todellisuudessa toimii.

Lisää mielenkiintoista "SANANVAPAUS KAUPPATAVARANA" - tietoa aiheesta osoitteessa:
http://www.12.fi/2005/02/22/valkonensananvapaus.htm

- ensin on vähän tekstit näköjään päällekkäin, mutten sitten alaspäin skrollaammalla alkaa löytymään mielenkiintoista kattausta.

Kirjoittaja Martti Valkonen on tehnyt mm. pitkän uran Helsingin Sanomien toimittajana. Mikä mahtaa olla HS:ien vastaus erittäin koviin väitteisiin?

Itse pidän kirjaa erinomaisena perusteoksena suomalaisten tiedotusvälineiden ja useiden toimittajien roolin ymmärtämiseen.

Päivän Hesari kirjoittaa otsikolla "Sairaaloiden homeet uhkaavat jo potilaiden henkeä" näin:

"Suomen sairaalat ovat niin huonossa kunnossa, että ne uhkaavat kaikkein heikoimmassa kunnossa olevien potilaiden henkeä.

Sairaaloissa oli jo tuolloin satojen miljoonien korjaustarpeet, mutta kokonaisvaltaisia korjauksia on päästy tekemään vain hyvin harvassa sairaalassa."

Viisi vuotta on tietysti lyhyt aika massiisivisten epäkohtien korjaamiseen, mutta miten voi ja jaksaa terveydelle vaarallisissa tiloissa työskentelevä henkilökunta?

Tässä hakusanasettejä hakukoneita varten, taustaa ja vertailevaa tietoa mahdollisiin vakuutustaisteluihin juuttuneille sairaaloiden työntekijöille:

paperilääkärien armoilla
vakuutuslääketiede
vakuutuslääketieteen dosentti
tapaturma-asiain korvauslautakunta Torstila
tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta Juntunen

Mielenkiintoista on seurata miten pitkälle HS:t on valmis paljastamaan ne päättäjienkin tiedossa olevat härskiydet, jotka jo kymmenet tuhannet vakuutustaisteluihin ilman omaa syytään juuttuneet potilaat ovat joutuneet.

Eilen helteisessä ja täpötäydessä bussissa tunnustelevan käteni sensorit pettivät.

Tulin istuneeksi kybällä virtsan kyllästämälle istuimelle. Edes nopea reaktiointini ei auttanut asiassa.

Perse märkänä ja tuoksahtavana olikin sitten kivaa mennä hoitamaan kaupungille asioita. Takaatulijat kiersivät meitsin varsin reiluilla kaarroksilla.

Neuvoni on. Kokeilkaa ennen istumista reilusti koko istuimen alalta, vaikka takaatulijoita pukkaakin selkään.

Mielenkiintoista olisi kuulla tutkijoiden suusta se, että ovatko lisääntyneet märät istumapaikat julkisissa kulkuneuvoissa jossakin suhteessa yhteiskunnassamme vallitseviin tilanteisiin?

Tuo otsikko päivän uutisvirrassa ensin pysäytti ja sitten jysäytti.

Mielestäni yksi kaikkien aikojen taitavimmista suomen kielen käyttäjistä on poistunut meidän elävien keskuudesta. Hänen sanojensa jatkaessaan vielä pitkään eloaan.

Tommy Tabermannin taito ilmaista ajatuksiaan, niin puhumalla kuin kirjoittamalla oli mielestäni mestarillinen. Sopivalla tavalla herkistävä. Sopivalla tavalla naurattava.

Tuntematta häntä muuta kuin hänen teostensa ja Uutisvuoto-julkisuuden kautta, niin olen kuitenkin varma, että jos Taivaan porttien sisäpuolelle kuuluu oman vuoron koittaessa iloista naurua, lasisten laulukirjojen kilinää ja eroottista luuttumusiikkia. Sinne minäkin suuntaan ajattomuuden hengessäni hengailemaan.

R.I.P. And Love.

Päivän uutisvirrassa huomasin, että Greenpeacen pääsihteeri Kumi Naidoo lupailee kasvavia ponnisteluja ydinvoiman lisärakentamisen estämiseksi Suomessa.

HS 2.7.2010 - Greenpeacen pääsihteeri: Suomi silmätikuksi ydinvoiman takia

Kuitenkin viime päivien uutisvirrassa liikkui toisenkinlainen uutinen, jonka suhteen saamme toivottavasti globaalin kattauksen ydinvoimarakentamisen tilanteesta maapallollamme.

IL 30.6.2010 - 17 uutta maata suunnittelee ydinvoiman käyttämistä

Tuossa uutisessa kerrottin näin "Voimalahankkeita on eri vaiheissa jopa yli 550." Joten pientähän se meillä vielä on.

Ymmärrän toki Greenpeacen ärhäkän toiminnan tilanteissa, joilla sillä on kaikkien aikojen mahdollisuudet imuroida toimintansa rahoittajiksi uusia ydinvoimaa vastustavia henkilöitä, mutta kokonaisuudesta on mielestäni erittäin tärkeää kertoa myös. Kuka ja ketkä ovat lopulta suurta avointa valtakirjaa käyttävän Greenpeacen takana?

Kukahan tämän kaiken kiinnostavan kertoisi meille? City vaiko Voima? Vaiko yhteistyössä molemmat?

Monilla isoillakin asioilla on taipumus mennä eduskunnassa läpi. Ajoitus on tärkeää. Lisäksi on kunnia-asia pitää "on sovittu että" - järjestelmän kesken tehdyt supi-supi-tyyppiset sinettisopimukset.

Tässä eiliseltä päivältä eduskunnan tekemä 7,9 miljardin euron takaus euroalueen pankkitukeen, jonka loppulasku lankeaa viime kädessä meidän suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi.

Euroalueen takausjärjestelylle hyväksyntä eduskunnalta:
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Euroalueen+takausj%C3%A4rjestelylle+hyv%C3%A4ksynt%C3%A4+eduskunnalta/1135258275568

Sitten kattavampi versio aiheesta.Olkaa hyvät.

Valtiovarainvaliokunnan mietintö 30/2010 vp
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavm_30_2010_p.shtml

.... mikähän tulee olemaan loppusumma?