30
lajinsa viimeinen
”olin vain tuuli, koko kesän mä kääntyilin..” (eput) kauheeta miten voi muistot vallata ihmisen näin täysin.. :O muutama musakkikappale sai jopa tuoksut nenään, voi rakas ystäväni, miten meil olikaan hauskaa…
kaikella on merkitys
luulis olevan juu.. miks sitä ihmisen pitää sitten olla niin pirun utelias, että tahtoo tietää enemmän. ihan niinko nytkin, mikään ei oo taas niinko tahtoo, eihän se koskaan ole, mut…
heLLsinki callin’
ja taas menossa, mistään kuitenkaan sen kummemmin tulematta. onpas taas tosi kivaa! jos sitä löytäis ihminen jostain jotain, ei mitä tahansa, mutta se… voi luoja (vaikka sillä äijällä ei tän…
tällasta tää on
todellakin.. kyllä sitä ihminen voi olla hullu! ainaki jos mein piireis katellaa hiukka ympärillee ni huomaa kyllä… varsinki humalassa 😀 mut ei sillä, hauskaa on joka kerta, niinko lavvantaina taasen….
uusi vuosi, uudet …?
ei paljo huvita kujeilla! 😀 vihdoinki ihmisille alkaa paljastua min todellinen luonne, ko oon ottan vähä itteäni niskasta kiinni ja en oo ollu hölömö, enkä ees pölöjä, enää monee aikaa….