Ylioppilas ei olisi voinut olla onnellisempi. Tai ehkä jos tytöt, joihin Ylioppilas oli tutustunut Kurssilla, olisivat myös kaikki saaneet samanlaiset pullean pulleat Kirjeet maanantaina, Ylioppilas olisi saattanut olla vielä onnellisempi.
Maantai-aamuna se Kirje tuli. Se Kirje, joka Ylioppilaan silmissä oli himoituin asia maailmassa. Se Kirje, joka oli riivannut mieltä päivin ja öin. Se Kirje, joka oli seikkaillut Ylioppilaan unissa kesäkuusta saakka. Se Kirje, jolle Ylioppilas oli uhrannut kaiken mitä uhrattavissa oli. Siinä Kirjeessä sanottiin, että Ylioppilas oli ”Arvoisa uusi opiskelija Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa”.
Samana aamuna varattu matka Kosille ei varsinaisesti myöskään himmentänyt Ylioppilaan riemua. Ylioppilas olisi syksyn tullen hyvin ruskettunut uusi phuksi – oikeustieteellisessä uudet opiskelijat kun kuuleman mukaan kaikki ovat nimenomaan phukseja.
