En kykenen muistamaan että olisin koskaan erityisemmin pitänyt maanantaista. Viime vuosina suhteemme on kärjistynyt hurjiin mittasuhteisiin. Minä loukkaanuin verisesti sen vuoden aikana kun tein töissä tilauksia – joka ikinen maanantai kello soi 4.50 ja aina oli pimeää ja kurjaa, työpäivät venyivät jne. Hyvityksenä tästä ilmeisesti maanantai on suonut minulle Täydelliset naiset. Ensimmäinen opiskeluvuoteni aiheutti lisää eripuraa, soittelin usein nimenomaan maanantaisin milloin opintotuista ja milloin asunnoista erilaisiin virastoihin ynnä muihin saaden aina käytännössä saavillisen vettä niskaan. Kun vielä tentit olivat usein maanantaisin kello 8.00 ja tulokset tulivat maanantaisin, inhoni oli taattu. Yritin poistaa maanantait kalenterista tässä mutta näemmä niitä jostain sinne tulee silti. Maanantai yritti liehitellä minua muutama viikko sitten, antoi tenttitulokset etuajassa ja minulle 4. Jouduin tarkistamaan asian kahdesti, en voinut uskoa maanantain tarjoavan rauhanpiippua. Tänään sammuivat rauhanpiiput ja täysi sota syttyi. Ilmeisesti minun piittamattomasta asenteestani herätyskelloa kohtaan, maanantai kosti – sillä ei kellään ole oikeutta uhmata maanantaita ja nukkua pitkään- ja heitteli minua pilatuilla kirjoilla, kamalalla pakkasella ja unohdutti ruokakaupasta kaiken mitä piti hakea. Pilatut kirjat harmittaa todella, yli 900 sivuisessa ”puuttuva sana” -leikissä ei ole enää mitään vitsikästä.
