..Menin eilen mokaamaan pahemman kerran. Suutitin Sen ihmisen, jonka toivoisin viimeiseksi oman äitini jälkeen mulle suuttuvan. Ja koko juttu on vain ja ainoastaan pelkästään omaa syytäni. Olen koittanut paikkailla tilannetta, mutta ei ole ainakaan toistaiseksi tuottanut tulosta.
Pääsin kuitenkin eilen viettämään aikaa pojan kanssa, jota kohtaan luulin tunteideni jo hiipuneen. Huomasin kuitenkin illan ja yön aikana että totuus on täysin toinen. Tunteita nimittäin on, ja isosti. Mä tykkään tästä pojasta paljon, ja olen koittanut selvittää menneitä ja nykyisyyttä ko. ihmisen kanssa. En usko että tämän pojan kanssa meistä enää mitään tulee, oman tyhmyyteni takia. Jos vain jotenkin voisi kuukauden verran palata ajassa taaksepäin, niin tekisin sen empimättä. Toivossa on kuitenkin hyvä elää.