naapurin äiti ei ole lapselleen kovin ihana. aika usein huoneistosta kuuluu sydäntä riipivää itkua ja aikuisen huutoa sekä mieletöntä töminää. ei kuulosta hyvältä, vaikka talossa on suht paksut kiviseinät.
toissa aamuna lapsi heräsi klo 6 ja itki lujaa. äiti tulee huoneeseen ja huutaa täysillä ”nyt jumalauta pidä se turpas kii”. lapsen itku loppuu siihen.
tänään kuuluu taas tuota itkua, välillä hiljempää, välillä todella lujaa. nyt äiti huutaa kahta kauheammin. ihan kuin olisin kuullut, että kumpa olisit kuollut. toivottavasti en kuullut oikein.
mun mielestä tota kuuluu liian usein. lapsi kyllä itkee öisinkin usein, mutta en mä siitä välitä. vaan äidin käytöksestä. jos toi jatkuu, en tiedä mitä teen. en kai voi tehdä yhtään mitään. mutta jotenkin käy lasta sääliksi. onneksi oma äitini oli aivan erilainen.