käännöksiä vuoristoradalla. Aamulla olin niiiin hyväntuulinen. Nukuin pitkään, värjäsin hiukset, tiskasin, siivoilin, haahuilin välillä täällä, kuuntelin samalla Modern Talkingia ja Bad Boys Blueta. Ai mitä siivous musaa! Tunnelma oli korkeella ja samoin huomisen odotus.
Ajattelin, että nytpä vaihdan tuon iiiiisomman muistikortin puhelimeeni ja täytän sen kivoilla kappaleilla, joita voisi sitten bussissa kuunnella huomenna ja laivalla valmistautuessa. No sepä saakelin kortti on viallinen. Puhelin ei tunnista sitä, sanoo vaan, että ei muistikorttia. Voi vattu! Siinä meni ne hyvät fiilikset. Kuinka pienestä ne voi taas mennä.
Noh, sit lähdin siskolle syömään ja hengaan, kun siellä oli se kaukainen frendikin. Siellä meni mukavasti useampi tunteroinen parin leffan ja hauskan seuran merkeissä. No likat yllättäen sidukkaa siinä veteli ja olivat lähdössä kylille. No menköön, aivan sama mulle, mutta miks kaikkien pitää juoda tänään, kun huomenna on kaikki kiva tiedossa? Sitä mä en niinku tajuu. Ehkä mä en tajuu sitä siks, että ite en pysty kahta päivää vetään putkeen.
Lisäks..
On toinen asia tää,
mitä ymmärrä ei mun pää.
Mitä odottaa antaa,
huolta mun kantaa.
Oloko vaan toivoton,
eiku mun elämä on.