…eikä ole kyllä kovinkaan hyvää käsitystä, mikä auto pitäisi ostaa!
Yhden mielestä Nissan on varma, hyvä, halpahuoltoinen ja hinta-laatu-suhteeltaan vaan paras. Toyotakin kelpaa.
Toinen sanoo, että ei ikinä Nissania – niistä ei ole kuin harmia ja jatkuvia yllättäviä huoltotarpeita. Honda tai Volkkari ehdottomasti. Suomessa kun ollaan, ja autonhan pitää ensisijaisesti olla varmatoiminen.
Ranskalaiset ovat kuulemma paskoja. Paitsi duunikaverilla oli joskus nuoruudessaan Rellu, josta ei ollut mitään pahaa sanottavaa. Ja mutsikin tykkää Pösöstään.
Sitten on tietysti hintavertailu, ja kyllä ne pikku-Citroenit ja Kiat ja Huyndait vaan kerta kaikkiaan ovat halvimpia – uudenkin saa halvemmalla kuin muutaman vuoden vanhan Civicin tai Golfin. Uutta en kuitenkaan halua – se menettää arvonsa liian nopeasti, enkä näe vastaavaa hyötyä olla ensiomistaja. Kohtuullisen vähän käytetty ja hyvin pidetty, mieluummin niin.
Vaan ei se auto mikään pikkupurkkikaan saisi olla, joka tärisee ja värisee ja särisee ja metelöi. Olisihan se kiva voida kuulla omat ajatuksensa ajaessaan maantienopeuttakin – eikä millään ihan pikkuisella varmaan jaksa matkojakaan ajaa, mikäli miettii mökkireissuja ja muita pidempiä reissuja.
Ja sitten on toki se tärkein, eli pitäähän auton olla nätti – eikä värilläkään väliä, kunhan se on punainen. Viisi ovea ehdottomasti, tai vähintään neljä kuitenkin – autoon pitää mahtua muutama kaveri ja pelikassit tai mökkikamat kanssa. Manuaalivaihteet, siitä ei tingitä. Ja ilman muuta tarvitaan ilmastointi, lohkolämmitin ja kuljettajan istuimessa pitää löytyä säätövaraa. Turvallisuuskin pitäisi jotenkin huomioida – ja Suomen ajo-olosuhteet tietenkin.
Ehkä sata hevosvoimaa, ei liian tehokasta kukaan tarvitse – jos haarukka olisi vaikka 1,4 … 1,8 -litrainen kone? Saisihan sitä luontoakin vähän ajatella, vaikka yksityisautoilu syntiä ylipäätään olisikin.
Any advise?