Aamu lähti jo huonosti kun en meinannut millään jaksaa nousta sängystä, ja kun viimein nousin niin pursotin hammasharjaan tahnan sijaan kosteusvoidetta. Tuubit olivat vierekkäin kylppärin hyllyllä ja jokin sai mut tarttumaan siihen väärään.
Ehdoton huipennus oli kotimatka töistä, kun menin sitten liittymään Teollisuuskadulla kaatuneiden motoristien kerhoon. Pyörässä v-nmoiset naarmut ja vauriot, mutta kuski onneksi ehjä kivistävää polvea ja armotonta vitutusta lukuunottamatta.
Eihän tuollaisen päivän jälkeen muutakaan voinut kuin vetäistä puistossa kunnon teinikännit kevyellä mehunmakuisella valkoviinillä, ja kömpiä lopuksi pahaa oloa vastaan taistellen ajoissa kotiin nukkumaan.
Päätä särkee hitosti.