Tänään ahdistaa, vaikka ei pitäisi olla mitään oikeaa syytä. Illalla olin niin tuskastunut, että oli pakko nöyrtyä ottamaan itse yhteyttä siihen yhteen, vaikka periaatteessa ei pitäisi ja olisi parempi jos koko homma ei jatkuisi. Eihän ihastumisessa ja tykkäämisessä ole silleen mitään pahaa eikä pelkästään niillä mitään rikota, mutta jotenkin on aika vaikeata olla toivomatta sen enempää.
Suurissa tunteissa on se hyvä puoli, että kun niitä purkaa treenaamiseen niin juoksu kulkee ja hiki lentää. Oon tällä hetkellä sen verran hyvässä iskussa, että voisi hyvin harkita sinne HCM:lle ilmoittautumista. Harmittaa kun kesäliigankin alkuun on vielä niin pitkä aika, olisi ihan älytön polte kentälle.