Minulla on liian korkeat korot, liian pitkät kynnet ja liian paljon meikkiä. Ja teen liikaa töitä.
Joillekin liikaa on toisille sopivasti. Joillekin liian vaikea ja hankala on toisille sopivan haastava.
Vähempään en olisi tyytyväinen.
"On tavoiteltava mahdotonta."
Taas se on todettu, että kainalossa nukun paremmin. Hyvin. Nukahdan siihen, tuhisen kuulemma.
Uudet housut ja hame tuli eilen. Käytiin hakemassa ne ja tarjoustuotteita kaupasta. Se oli leppoisaa. Kuin vanha pariskunta ostoksilla. - Mitä viikonloppuna ruuaksi? - Pakkasessa olisi hirven sisäfilettä. => Uuniperunoita ja juureksia. Alkaakin kaalilaatikkokuuri tulla korvista.
Maitokahvia ja paahtoleipää aamupalaksi ja lounaaksi. Olen jäänyt koukkuun niihin. Katselen kalenteria ja suunnittelen aikatauluja eteenpäin. Olen ottanut liikaa kontolleni tälle syksylle. Nyt sen huomaan. Työpäivät venyvät ja vapaa-aikaa ei juuri ole. Se on muutenkin tämän työn ongelma. Soisin itselleni lisää vapaa-aikaa.
Opettelen pääsemään/päästämään irti Pitäisi-taudista. Mielenkiintoista kuinka jotakin sanaa kiertäessä joutuu/pääsee, käyttämään uusia sanoja ja ilmaisu muuttuu, virkkeiden konnotaatiot muuttuvat, ne kuulostavat ja tuntuvat erilaiselta. Saavat aikaan erilaisen vaikutelman ja tunnelman.
Minun pitäisi pitää enemmän vapaa-aikaa vs. soisin itselleni enemmän vapaa-aikaa - kummassa on oikeasti vapaa-ajan tuntua? Siinä, että vaatii ja pakottaa itsensä pitämään vapaa-aikaa vai siinä, että suo sitä itselleen?
Taidankin seuraavaksi lähteä salille ja vasta sitten jatkaa hommia. Olen ansainnut pienen lepohetken salilla. Niin paradoksaaliselta kuin se kuulostaakin salilla käynti on lepoa minulle. Siellä mieli lepää.
Huh, kolmen tunnin palaveri ja juttua olisi riittänyt vielä vaikka kuinka.
Sitten hieman saksaa.
Ja jawhol! - Löysin vihdoin etsimäni. Pitkään ja hartaasti asia on ollut työn alla ja nyt löysin sen, sanotaanko helpoimman kautta. Tätä odottelin ja nyt sen löysin. Helpottaa asioita huomattavasti. Ich bin so glücklich!
Plus kahden tunnin palaveri. Viisi tuntia puhetta.
Jos ei nukuta, niin ei sitten nukuta!
***
Vain katsekontaktilla ja sormea liikauttamalla sain tarjoilijan huomion ja jatkoin lehden lukua. Tarjoilija asettaa latten tykötarpeineen pöydälle. Vaihdetaan asiaankuuluvat fraasit ja koko tapahtuma on käynyt eleettömän tyylikkäästi kuin pariisilaisessa kahvilassa. Se olisi ollut kaunis kohtaus elokuvassa.
Istun kahvilassa siemaillen lattea. Tuulenvire kuljettaa keltaisia lehtiä. Aurinko siivilöityy harventuneen lehtivaipan lomitse Kirkkopuiston lehmuskujalla. On ollut kaunis syksy.
Aamu sujui kuin tanssi. Sovitut tapaamiset ja kohtaamiset ohimennen. Aikataulusekaannuksesta huolimatta. Senkin ajan saatoin käyttää hyväksi.
Kaupassa työskennellessä opin juttelemaan ihmisten kanssa aina muutaman sanan ohimennen. Teen sitä usein kaupan kassoille ja myyjille sekä postinjakajille. He vaikuttavat aina yllättyneen ilahtuneilta jonkun huomatessa ja huomioidessa heidätkin. Suomalaiset tekevät sitä harvoin, jutustelevat, niitänäitä tuntemattomien kanssa. En minäkään sitä aina jaksa. Junassa paljon matkustaneena viihdyn siellä mieluummin itsekseni lukien ja musiikkia kuunnellen. Junassa on hyvää aikaa lukea.
Mutta minulla on ongelma. - Hei, olen hoo ja minulla on addiktio. Tarjousaddiktio. En juuri koskaan osta mitään muuta kuin tarjouksesta. Tänään pelkistä ruokaostoksista säästin melkein kymmenen euroa, muista ostoksista puhumattakaan. Onko se sitten paha, jos on tarjousaddiktio?
On minulla toinenkin ongelma. - Hei, olen hoo ja harrastan kynsien kasvattamista. Ei pysty enää vaihtamaan kunnolla kaukosäätimellä telkkarin kanavia, eikä näppäilemään koneeseen pankkikortin tunnuslukua. Käyn huollattamassa kynnet ja kynsityttö kysyy: "Lyhennetäänkö?" Ei lyhennetty. (Pitäisikö lisätä tähän, että nyt saa nauraa - jos tätä nyt sitten joku lukeekaan.)
Ihmiset on omituisia. Minäkin. Varsinkin minä. Tänään minä sallin sen itselleni.
Oho, blogimerkintä tältä päivältä. Tapahtuiko tuokin tänään? Ihan niin kuin se olisi ollut kauan sitten.
12 tuntia työtä tauotta 5 tunnin unilla. Pitäisiköhän hidastaa tahtia?
***
Tarjottiin kalevalaista jäsenkorjausta sopuhintaan: Ei maksa mitään, jos en ole tyytyväinen tuloksiin. Ehkä se auttaisi tuohon olkapäähän. Voisi taas treenata täysipainoisesti. Pitäisi vain löytää sopiva aikarako jostain.
***
Ensin pitäisi jaksaa kömpiä sänkyyn. Huomenna on taas aikainen herätys.
Nyt ei taas nukuta. Juuri ollenkaan. Nyt herätään aikaisin. Luetaan ja puhutaan. Jäädään ylitsevuotavan puhetulvan alle. Missä on fokus? Se kaipaa tarkennusta.
Pitkään olen sen tiennyt. Mutta en ole käytännön tasolla muuttanut asiaa. Olen ajatellut sitä monelta eri kantilta ja nyt silmät alkavat aukeilun lisäksi nähdä sen, mitä tehdä. Mitä tehdä toisin, mitä tehdä eri tavalla.
Miksipä jäädä myrkkyä huokuvaan ilmapiiriin kun voi valita vapaan, kuulaan ilman. Ilmanalan, joka on virkistävä ja inspiroiva sekä parhaimmillaan kannustava. Kaikkea muuta kuin kateellisten panettelua ja keskinkertaisten keskinäistä kyräilyä, ilkeämielisten katkeroitunutta vittuilua.
Olen jo tehnyt pieniä muutoksia. Tai oikeastaan aika suuria muutoksia. Ja aion jatkaa sillä linjalla. Vielä yksi suurempi muutos on hautumassa, sillä en ollut täysin tyytyväinen edelliseen. Mutta se pieni muutos johti suuremman muutoksen tielle.
Työntäyteinen viikko. Opettavainen viikko. Hyvän palautteen viikko. Hyvien keskusteluiden viikko.
Kuinka paljon voikaan oppia keskustelemalla. Keskustelemalla ja kuuntelemalla.
***
Joskus pienet muutokset ovat suuria. Toisaalta kannattaa tavoitella sitä mahdotonta, ei tyytyä vähään. Mutta pienikin muutos on muutos. Uudistusta, kehitystä, etenemistä. Tosin yhdestä muutoksesta en ole vielä ihan varma. Tunnustelen ja makustelen sitä vielä.
***
Eilen tulin kotiin hymyillen. En vaihtaisi hetkeäkään pois. En valitsisi toisin.
Kotonakin löysin syyn hymyillä ja nukahdin hyvillä mielin.
Eikä hymy huulillani ole väistynyt.
Pieni muutos.
hoo.ooh
Ooh.hoO
o_O
O_o
o.o
Uusi intiaaninimi: Puhuu kuin papupata.
***
Kiire, kiire, kiire. Jaksaa, jaksaa, jaksaa. Töitä, töitä, töitä. Painaa, painaa, painaa. Ja tuntuu hyvältä se.
***
Syksyn tuoksua ilmassa. Maatuvia lehtiä ja sateen raikkautta.
