Huomenta!

Olipas rankka päivä eilen. Onneksi kävin aamulla purkamassa täällä vähän sydäntä niin jaksoi duunissa ihan koko päivän! :)

Vielä eiliseen itkuvirteen palatakseni niin moni varmaan ihmettelee miksi pitää purkaa tuntojaan täällä eikä esim. ystäville kuten normaaleilla ihmisillä on tapana. No, teen toki sitäkin, mutta rajansa kaikella. Ihmisillä on omatkin ongelmansa, ja kun ystäväpiiriin kuuluu henkilöitä, joilla on mielenterveysongelmia, jotka potevat syvää yksinäisyyttä ja joilla on vakavia ihmissuhdesotkuja, tuntuvat omat ongelmat kovin kovin pieniltä. MUTTA. Mikä tekee minun ongelmistani suurempia kuin muiden. Se, että ne ovat MINUN. Hillitöntä, eikö. SIKSI paasaan täällä, saan ainakin vilpitöntä tyydytystä siitä, että en pidä kaikkea omana tietonani.

Mahtava viikonloppu tulossa, nuotiobileet talvimaisemassa. Odottelen innolla. Mutta siitä lisää lähempänä.

Voikaahan paksusti!