Afta suussa. PRKL!
Puhuminen etc. kirpaisee ikävästi. Siis mykkäkoulua?…
*tuhahtaa ja siemaisee lasista maitoa irvistäen hiukan aftan vihoittelulle*
Viikonloppu oli varsin paljon antava. Ei. En ollut miehiä metsästämässä ja taa pokaillut puolta suomea hirveässä tuubassa vaan tämä kiltti tyttö suoritti muutamat opintopisteet.
Dissektio, tutummin ruumiinavaus, oli viikonlopun pääohjelmaa.
Saliin astui joukko epävarmoina käyskenteleviä leikkaussalivaatteisiin pukeutunut opiskelija joukko. Kolme opettajan auktoriteetin omaavaa henkilöä esittelivät itsensä ja ohjeiden jälkeen lakana vedettiin pöydällä olevan yltä. Salissa tuntui selkeä ”aalto”, joka ulottui seinästä seinään. Muutamat jäivät taka-alalle. Osa siirtyi lähemmäs.
Itse otin muutaman askeleen lähemmäs ja hetken katselun jälkeen tartuin skapelliin opettajan kehoituksesta.
Viikonloppu antoi paljon ja molemman päivän saliajan jälkeen tunsin itseni överi infoiseksi ja väsyneeksi.
Kiitos kuuluu asiansa tunteville opettajillemme. Paljon henk. koht. opetusta!
Kaikki kunnioitus ihmisille, jotka testamenttaavat ruumiinsa lääketieteelle.
—————-
Henkilökohtaisemmalla tasolla on minun pakko nostaa oman reissuni kohokohdaksi ystäväni tapaaminen. En ole nähnyt häntä kunnolla 1,5 vuoteen. Keskusteltu puhelimessa etc.
Nyt lauantai iltana laitoin itseni kuntoon ja kampasin kasvoni. Kävelin tuomiokirkolle odottamaan ja muutaman minuutin päästä rahisi jo vieressäni ja pomppasin yhden minulle rakkaimman ihmisen syliin.
Tapasin vihdoinkin hänen avokkinsa ja puhuimmekin pitkälle yöhön tapahtumista elämässä ja menneistä. Viiniä kului ja mieli muuttui hilpeäämäksi. Rockia, parit snapsit, sekä modernia tanssia. Totta kai jatkoimme Turun yöelämään ja löysin itseni istuskelemasta ja lopulta tanssimasta Dynamosta. Mahtava alternative paikka.
Tämä tyttö on yksi ”pyhän kolminaisuuden” jäsenistä. Jokainen edustaa eri genreä, mutta omaa varsin avaran maailman katsomuksen ja amatsonin luonteen.
Siinä ollessa tajusi, kuinka tärkeää on tavata näitä minulle tärkeitä ihmisiä vaikka aikataulut paukkuvatkin. He valaisevat päiväsi pitkäksi aikaa ja saavat sinut luottamaan taas itseesi ja haaveisiisi, sekä niiden toetutumisen mahdollisuuteen.
Porukkamme taustat ovat varsin värikkäitä ja jokainen meistä on todistanut asioita, joita ei todellakaan kinuta kokemuslistalle. Kyllä se vain niin on, että samat juuret omaava osaa kuunnella ja ymmärtää loistavasti sanomasi.
Parasta kaikessa: Ryömin takaisin hotellille klo 3.00 aikaan aamulla ja ylös 7.00, sekä skapelli takaisin käteen klo 9.00. Ha haa… Eikä muuten tehnyt yhtään pahaa.
———
Ensi viikon saan viettää kotonani. Ei vaatimuksia suuntaan tai toiseen. Vain minä koulu, työ ja harrastukset. Ei kaikenmaailman elukoiden/sukulaisten jne. vahtimista!
Huominen menee siivotessa, lukiessa ja treenatessa. Voisin ottaa ihan chillisti koko päivän kotona.
Mahdollisesti treffeille ensi viikolla?
Olen oppinut hallitsemaan kalenteriani ja varaamaan aikaa vain itselleni. *Taputtaa myhäillen itseänsä selkään*
Nyt voisinkin sitten sosialisoida kolmijalkaisten kanssa…
BTW: Ismo Alangon lyriikat omaavat ehdottomia totuuksia ihmismielen suurimmista kysymyksistä ja paljastuksia uskomattoman yleisistä kliseisistä persoonallisuuksista.
Esimerkkeinä biisit Hetki hautausmaalla, Kriisistä kriisiin, Lasten laulu, Elokuun häävalssi, Pulu, Onnellisuus, rakkaus on ruma sana, Paratiisin puu, Hallanvaara, Vittu kun vituttaa jne.
Tässä viimeisistä suosikeistani yksi:
Päästänkö irti
”Tuttu ja turvallinen
Kiehtova ja vaarallinen
Luotettava, tavallinen
Kiihottava, oikullinen
Valintoja, valintoja
Joka päivä valintoja
Taivas vaiko katuoja
Etunoja, ponnistus vai lentoon
Päästänkö irti vai pidänkö kiinni
Siinäpä kysymys
Syöksynkö uuteen vai syvennän vanhaa
Enää ei riitä yritys
Katkolla elämä, tarjolla hyvää
Tarjolla tänään klassinen pulma
Hulmahdan liekkeihin, unohdan kaiken
Ja annan palaa
Päästänkö irti vai pidänkö kiinni
Kaikuu kysymys
Villi ja välkehtivä
Harmaan sävy värinä
Nuori, kaunis, itsevarma
Vanha, viisas, hyvä karma
Valintoja, valintoja
Joka päivä valintoja
Lojaalius vai kaikki likoon
Pian sekoon, pian sekoon
Rauha!”