Tämä päivä kulunee eilisen jääkiekko-ottelun piinaavasta jännityksestä toipuen. Muutama saksalaista alkuperää oleva olut on kumottu ja muutama lisää tulee vielä kumotuksi. Nothing new under the sun. Treenikin jää mitä todennäköisimmin väliin, mutta kevääseen on vielä matkaa. Aina ennättää ottaa vahingon takaisin. Toivottavasti masokismikertoimeni pysyy vähintään ennallaan, jotta taivaankehrän alkaessa lämmittää kehtaisi riipiä t-paidan yltään…
Välipäivä lempimuzakkini eli metallin suhteen; soittolistalla Garbagen debyytti ja The Cultin ”Love”. Mestariteos jos mikä. Hiukan kyllä kutittaisi antaa seinänaapureiden nautittavaksi annos Wyrdin ja Ajattaran uutukaisia. Pirun hyviä lättyjä molemmat…
Post Scriptum: Toivon todella, ettei tähän blogiin tule kirjoitettua kovin usein ”viisauksia” nestemäisen sielunvihollisen vaikutuksen alaisena. Huonoja kokemuksia riittää…