Vei kauan kehittaa usko siihen, etta sanoilla on niiden jarjestysta tarkeampi voima. Niilla saattaa muovata maailmaa.
Tulevan odottaminen, menneisyyden hetket, tulevaisuuden odotus, annetut lupaukset, teot jotka viela odottavat suoritustaan, hellyyden ilmaisut ja intohimoinen kaipuu.
Siihen kaikkeen uskoin.
Ja kahdessa minuutissa tajuan, etta on tyhmaa uskoa sanojen merkitykseen tekojen edella. Loppujen lopuksi ne ovat jotain, jonka voi pyyhkia, vetaa yli, talloa, sensuroida tai kieltaa.
Oletko koskaan nahnyt ihmista jolta on viety viimeisetkin, vaikkakin naiivit ajatukset? Tana yona mina nain sen katsoessani sadelatakkoon Prahan sivukujalla.
Pakkopaastapoispakkopaastapoispakkopaastapoispakkopaastapois