Viikon loma edessä. Aamupäivä aloitettiin rauhallisesti. Sitten tavarat kassiin ja tyttären kanssa maailmalle. Kuuntelimme musiikkia autossa, lauloimme ja juttelimme. Pysähtelimme niin usein, että tyttö alkoi jo hermostua ehdimmekö perille ollenkaan. Mutta ehdimme hyvinkin. Muutama tunti vielä vietettiin aikaa yhdessä paikkoja tarkistellen ja kommentoiden, sitten oli mun aika poistua jatkamaan matkaa yksinäni.
Kuinka pitkään jaksan matkata yksin? En kovin pitkään, tiistaina jo kotona taas 😉
Onneksi kaupungissakin on paikkoja ja näkemistä – paljonkin, ennen kuin työt taas alkaa.
