Katselin eilen Sinkkuelämää (mitä muuta sinkku voi iltasella näin kesäisin tehdä) ja se loppukohtaus sai mut tuntemaan sympatiaa ja empatiaa Carrieta kohtaan. Tulin melkein surulliseksi, koska se liippasi niin läheltä omia kokemuksiani..
Mutta en kuitenkaan vaipunut synkkyyteen moisen takia, koska mulla oli aivan mahtavat treffit erään miehen kanssa. Siis miehen, ei pojan. On ihanaa huomata, että jotkut miehet osaavat olla huomaavaisia ja mukavia, täällä Suomessakin ;).
Ja tämä yksilö pysyy mun läpässä mukana mikä on todella positiivista :).
Toivon vain, että tämä ”juttu” jatkuu ja paranee vain edetessään. Koko ”oikea” treffailu-meininki on mulle uusi kokemus, kuin menisi uudelle tasolle elämässä :).
Silti odotan vielä jonkun (zsa zsa zsun(?)) ilmaantuvan juttuun mukaan…