Löysin sattumalta yhen cityläisen galleriasta lorun joka nähtävästi tehty musta =)
Ruma Salla
kaunis harmaa taivas aukee
sateen lapsi,villi raukee
verannalla,pyyhkeen alla
istuu tyttö,metsän Salla
korvat niinkuin haltijalla,tukka tuuhee
turrinkaisen
ei oo välii, minkään pahan
sauna huuhtoo paljaan nahan
kourun alla, ruma Salla,
ottaa kasteen kaatosateen
metsän pikku lemmikki
iltaisin vaik emmitkin
palaat aina takaisin
jälkeen suuren taistelun
sade huuhtoo,pois huuhtoo
pahan,rahan,parkitun nahan
mökki järven rannalla,
laiturilla vaskitsa
hersyyt nauruu,metsän voimaa
sateen alla ei mieltä soimaa
olet niinkuin aina ennen,
eipä uskois aikaa menneen
sama pieni peikkotyttö,sama nauru,
sama laulu
nauttii sateen saamisesta,
märäksi naaman tulemisesta,
nauttii niinkuin hiestäkin
silloin saa elää.