Viikko on ollut raskas, nyt voi sanoa että mennään jo jaksamisen rajamailla. Viimeisen kuukauden sisällä ylitöitä on kertynyt yli 50 tuntia ja näyttää että seuraava kuukausi on ihan samanlainen. Pitää keskittää ajatukset vain seuraavaan päivään, yksi kerrallaan sitä jaksaa. Jos katsoo pidemmälle, valtaa epätoivo ja lamaannus. Sitten kun on niin väsynyt ja hyperventiloi joka päivä kun pääsee kotiin, ei jaksa enää mitään sellaista, jota kutsutaan nimellä ”oma elämä”.
Tänään tosin lähdin jo ajoissa pois, oltiin kaverin kanssa Thaimaalaisen keittiön kokkauskurssilla. Mahoton kuhina kun 10 ihmistä heiluu pannujen ja patojen kanssa, mutta lopputulos oli erittäin herkullinen! Ensi perjantaina on vielä kurssin toinen puolisko, nam:)
Nyt kaksi vapaapäivää edessä, tuntuu ihan hassulta. Minä nukun, nukun ja ehkä otan pienet päivätirsatkin… *silmä lurppasee jo*