Ja tietysti kaikki muutkin, jotka ihmettelevät samaa intiimiä asiaa mutta eivät kehtaa häveliäisyytensä vuoksi kysyä näistä asioista omilta vanhemmiltaan.
Se valkoinen aine on…
Hetkinen, tää ei ollutkaan Suosikin B&H-palsta vaan puutarha-asiaa!
Tämä on ehdottomasti viherlogian tohtorin arvolle sopiva kysymys, sillä olen henkilökohtaisesti sekä tarkkaillut vastaavia toimenpiteitä (tieteellisessä mielessä) että myös yrittänyt päästä ko. addiktiosta selville soluttautumalla usein addiktien joukkoon ja venytellyt sieraimia itsekin…
Viestistäsi päätellen (tai siitä seikasta että tunnen sinut) kumppanisi on uros. Jokaisella uroksella tulee elämässään se aika, jolloin pitää mennä johonkin Suomen suurista kasvitarhoista, joissa väittämän mukaan tehdään taimista kasveja, ja viettää siellä aikaa 6-12 kuukautta viisaiden, komeiden, kohteliaiden, rakastettavien ja arvostettujen vihreä-asuisten viherlogian tohtoreiden hoivattavana ja muokattavana. Tällöin uros tutustuu moniin uusiin uroksiin ja ystävystyy heidän kanssaan. Kun kasvitarhassa viikon päivät, joskus pidemmänkin ajanjakson verran, harjoitellaan kasvamista isoksi, niin viikonloppuisin useasti haluaa viettää myös vapaa-aikaa toisten urosten kanssa. Tässä tulee kuuluisa ristiriita: Kumppanin mielestä uroksella ei riitä aikaa kumppanille, uroksen mielestä kumppani ei halua uroksen viettävän aikaa toisten urosten kanssa eikä ole kiinnostunut hänen mielenkiinnon kohteistaan. Ja sota on valmis, ruutitynnyrit sijoiteltu kentälle, heittäkää tulitikku perään ja suojautukaa!
Tietysti suuressa kasvitarhassa elämä ei aina ole pelkkää auringonpaistetta ja apulantaa, joskus tulee kaatosateita ja stressiä, joka sitten herkästi purkautuu vääränä ajankohtana (eli viikonloppuna kotona) kun uros ajattelee kuinka hienoa on päästä kotiin viikonlopuksi ja suunnitelmia on kymmeniä, joskus jopa satoja. Kun kumppani sitten ei olekaan yhtä innoissaan uroksen suunnitelmista, syntyy herkästi väärinkäsityksiä jotka johtavat palkokasvien väärinkäyttöön.
Harrastuksista voin todeta ainoastaan, että puutarhan hoito on ainoa oikea harrastus, kaikki muu on hiplaamista.
Mielestäni uskomuksesi on väärä, että jos pakotat itsesi innostumaan uroksen mielenkiinnon kohteista se vahventaisi teidän suhdettanne. Päinvastoin, silloin sinä alat jossain vaiheessa voida pahoin ja kuihdut kasaan. Sinun pitää olla oma itsesi, pitää omista mielenkiinnon kohteistasi kiinni ja antaa uroksellesi aikaa ja tilaa nauttia omista mielenkiintonsa kohteista. Muistuta häntä aina välillä (positiivisella tavalla, 😉 *vink,vink*)että sinä olet loppujen lopuksi hänen suurin mielenkiinnon kohteensa, koska olette lyöneet puutarhavehkeet yhteen ja perustaneet yhteisen puutarhan.
Mikäli mikään muu ei auta, tarjoudu auttamaan häntä hänen palkokasvien väärinkäytössään ja seuraavalla kerralla kun hän rupeaa addiktiotaan toteuttamaan otat kourallisen ko. palkokasveja ja ryhdytte yhdessä tekemään maailmanennätystä sierainten venytyksessä palkokasveilla Guinnesin ennätystenkirjaan (numeron saa numeropalvelusta).
Puutarha kuin puutarha rupeaa kukoistamaan kun käyttää rakkautta ja Substralia. Jos nämä rakkauden neuvot eivät riitä, osta paketillinen Substralia ja käytä se. Suppona.
Orastavin terveisin,
Vih.Tri M-A
P.S.
Aikuisten oikeesti, Smith & Wesson, te ootte molemmat mun rakkaimpia ystäviä ja mä toivon teille kaikkea hyvää. Anna Wessonille aikaa, sen vuoden piina/stressi on kohta ohi. Kunhan se pääsee viimeisen kerran lähtemään sieltä, homma alkaa helpottaa vähän ajan päästä. Älä kokeile oikeesti sitä Substralia, please.
Rakkautta teille molemmille, ja kaikille muillekin blogini vakiolukijoille.
T:A