Pitäiskö viimein kirjoitella tätäkin blogia nyt kun Suomessa olen ja öökköset löytyy?
Ei ihmeitä. Kärsin kesälomaa, kuumuutta ja kärpäsiä. Onneksi en ole Englannissa, sää näyttää olevan vielä v-maisempi.
Ulkomailla asuvana olen huomannut valitettavan usein että lomat menevät sukulaisten vierailuja väistellessä – ja totta helvetissä tilanne on juuri niin tälläkin kertää. Ylihuomenna eessä on jälleen yksi reissu ihastelemaan suvun kakaroita; toivottavasti tällä kertaa ei joudu kuulemaan vihjailuja tyyliin ’saattaa sinullakin ensi vuonna olla omia lapsia’. As if.
Vielä pitää pari vuotta häröillä ympäriinsä päättömästi, opetella surffaamaan, hillua klubeilla ja olla ajattelematta asuntolainaa ja muita aikuisia asioita. Vielä kauhistuttaa ajatus uraputksets ajonne olen nyt kovaa kyytiä matkalla kiitos uuden duunin. Fucking hell..
Pitäisi loman aikana heitellä verkkoa taas vesille ja yrittää kalastella uusia tuttavuuksia (ihan vihjeeksi vaan jos jotakuta kiinnostaa heittää viestillä). Olen alipalkattu ,ylityöllistetty ja tuntuu että aika menee erinäisten idioottien kanssa (anteeksi vaan jos satut olemaan yksi näistä idiooteista :-D). Kun palailen britteihin olen vanhassa duunissa kuukauden verran ja sitten alan opiskella uuteen duuniin; kolme kuukautta koulun penkillä ja sitten kaksi vuotta töissä oppimista. Ehtiikö siinä muuta tehdä kun olla töissä, päntätä ja istua pubissa seurustelemassa uusien kollegoiden kanssa? Pitänee alkaa siis toimimaan tässä vaiheessa vuotta, ettei työholismi iske jälleen päälle..
That’s about it at the mo. On ihan kiva olla vapaalla, mutta samalla hajottaa tämä lomailu.