Mulla hajoilee pää. Tulot on menojen neliöjuuri, vaikka kuinka olen ollut säästäväinen.
Jotenkin pitäs saada ens lukukauden luennot myötäilemään nelkyttuntista työviikkoa ja tää kaikki saksaks.
Musta tuntuu välillä, ettei tästä tuu mitään. Onneks on ihana mies joka tukee parhaansa mukaan, vaikkei aina ihan ymmärräkään mistä on kyse. On helppoa kun on ura ja raha-asiat mallillaan. Välillä vituttaa elää keski-ikäsen miehen kanssa – eihän se voi ymmärtää millasta on olla vähän yli kakskymppinen, yrittää opiskella ja rakentaa uraa ulkomailla.
Tänään lääkäri, huomenna hammaslääkäri, keskiviikkona fysioterapeutti. Kohta tarvitsen psykologinkin.
Kaiken lisäksi täällä on ollut nyt 4 viikkoa putkeen 35 asteen helteet ja niin äärettömän painostavaa, ettei mun aivot enää toimi.
Enää 4 työpäivää ja on viikonloppu.
