Olipas taas viikonloppu. Onneksi itse ihan kunnossa taas 🙂 kuitenkin.
Yksinäisyys hieman ohjaa tekemisiä mut kyl se alkoholi vie miestä enemmän 🙂
Käteen ei paljoa jäänyt mut ehkä myönteisyyttä silti.
Juoni meni suurinpiirtein näin. Tein aikani kuluksi 5 km kävelylenkin ostarille,
pari bissee, jotain turhan päivästä läppää siellä ja pelasin tietovisaa klo 18.00 asti. Taks bussilla ja lähikuppilas pari ja himaan. No kaikki ihan mukavasti, vähä nousuhumalassa ja ei malta lopulta makoilla. Netis hieman juttelin ja päätin sit tutun kaa lähtee keskustaan… minkä ois voinu jättää väliin koska tunti viel odotusta siinä. Mut ei se mitään.. siin kuuntelin ja koitin tukea toista parin tuopin verran. Hänelle tuli pari kaveria kun olimme suunnitelleet lähtöä. Hieaman eri mieltä seuraavasta paikasta ja itsehän en ollut suunnitellut dokaamista pilkkuun asti. Jatkoin sit vltavaan, ja siel menikin pari tuoppia taas ja kello oli yli 2. Vanhempi pariskunta siinä piti seuraa mulle sielä istuessa. Yö.dösäl himaan ja en sit edes tajunnu tarkistaa et minne-milloin se oma eka dösä menee vaan otin oletus pohjalta ’oikean’.
Siinä sit juttusille kauniin neidon kanssa ja hauskaa oli, harmi vaan et mun päättäri tulikin ennen ku kerkesin numeroa pyytämään. Ă„kkii lepuskis pois ettei päädy jonnekin tuomarilaan tai ties minne. Huh, no eihän sieltä mikään liiku enää siihen aikaan..paitsi pirssi…siihen sit ja himaan.
booring…
Silti oon erittäin positiivisella mielellä katsomassa tän elämä nimisen jutun jatkoa. Tiedän vain et ennen olisin ottanu asian hieman toisin. Ei jaksa enää murehtia liikaa ja turhista. Antoisia keskusteluja ehkä silti tuli käytyä… ehkä taloudellisestikkin hyödyllisiä vaikka saldo hupenee jokaisen reissun jälkeen hieman liikaa.