En oikein edes tajua miten tässä nyt näin pääsi käymään. Paria kuukautta vajaat neljä vuotta on tässä yhdessä tahkottu tätä elämää ja viimeiset kuukaudet ovat avanneet silmäni. Minua huijattiin aivan kuusi nolla. Uskomatonta! En voi uskoa, että se ihana ihminen johon rakastuin ja ihastuin – ei todellakaan ole sitä oikeasti, mitä minulle esitti.Ja poikkeuksellisen hyvin onkin esittänyt. Olen ollut varmaankin sitten niin naivi, etten ole ymmärtänyt, miten meikäläistä on viety. On tässä selvinnyt että kyseinen jees-mies on kuin onkin ollut todellakin peluri. Joka paikassa flirttailija ja häikäilemätön valehtelija. On maalannut kauniita kuvia yhteisestä tulevaisuudesta mutta ongelmienratkaisutaitoa tai -kykyä ei ole näkynyt.
jees-miehen määritelmä on monimutkainen eikä sille varmaankaan ole yksiselitteistä määritelmää. Uskon, että jokaisella on oma käsityksensä minkälainen on jees-mies. Tässä minun tapauksessani kyseinen jees-mies ei ole uskaltanut olla oma itsensä, saatikka rehellinen tai kertoa niitä oikeita ajatuksiaan tai tunteitaan vaan on vain myötäillyt minun ajatuksiani tai toiveitani. Ja sitten kun pinna tulee täyteen – jees-mies saa paskahalvauksen. Raivarit. Yltiöpäisen juopottelukohtauksen ja itsesäälisurkutteluahdistuskohtauksen.
Olen ymmärtänyt, että kyseinen jees-mies ei vain kyennyt olemaan yksin ja siltähän se piirittäminen nyt jälkikäteen tuntuukin. Paniikki siitä, että on yksin. Eihän mies nyt kai voi olla yksin. vai voiko? Toivottavavsti sentään jostain joskus löytyy sellainen mies, joka osaa olla ihan itsekseen, eikä ole joku nettipokerinarkkari tai juoppohullu tai vastaavaa vaan ihan normaali mies, jolla on myös päänasiat kunnossa.
Nyt olis hakusessa mies, joka niin sanotusti puhuu ja pussaa!