Tämän päivän paikallisaviisissa oli ikävähkön makuinen juttu rasismista.
Meilläpäin myydään nuorille ihmisperseidenaluille spraymaaleja ihan niinkuin isossa maailmassa. Isosta maalimasta mallia ottaneet tosipojankoltiaiset ovat sitten aikansa kuluksi töhrineet yhteistä omaisuutta erilaisin rasistisin symbolein. Jossakin mainittiin joku paikallinen maahanmuuttajaperhe nimeltä ja mukaan oli liitetty kehotus henkirikokseen.
Sanottakoon heti, että vaikka edellisessä blogauksessa pistelin aika halvalla uutta ravintolayrittäjää ja tekstistä varmasti sai käsityksen että puhun maahanmuuttajasta, pakko hieman oikoa näkökulmaani ja sanomisiani.
Mielestäni seinien töhrijät, varsinkin nämä oman paikkakuntamme apukoulutasoa olevat junnut, saisivat vetää pään pois perseestä ja hieman avartaa maailmankatsomustaan: maahanmuuttajia on ja tulee aina olemaan.
Mä olen hyvin kärryillä esimerkiksi pääkaupunkiseudun ongelmista: maan tavoille ja vieraille käytännöille sopeutumattomat massat maahanmuuttajia pienelle alueelle ahdettuna voi todella luoda ongelman. Ihan samalla tavalla ongelman voi luoda kantaväestö, joilla ei mene ihan niinku Strömsössä.
Maahanmuuttajien ja kantaväestön yhteensulautuminen kuitenkin näillä meidän kulmilla on ollut käsittääkseni ihan okei, ei ongelmia, en ainakaan ole kuullut.
Välillä on suorastaan harmittanut, kun tekis mieli iskeä juttua kiinalaisravintolan yrittäjälle ja työntekijöille, mutta he eivät valitettavasti puhu suomea kovinkaan hyvin. Tuskin auttavasti.
En tiedä miksi asia on näin, mutta omasta puolestani voin sanoa että halukkuutta rupatteluun olisi, jos olisi yhteinen kieli. Minäkään en valitettavasti osaa kuin englantia, joten kujalla ollaan. Elekieli toimii onneksi.
Seurakunta järjestää jotain tapaamisia meille paikallisille tolloille ja maahanmuuttajille, mutta mua ei kiinnosta osallistua tilaisuuksiin niiden hengellisen luonteen takia koska olen pakana. Jos tilaisuudessa tapaisikin maahanmuuttajia, virsien laulaminen vetää jutulta ainakin omalta osaltani pohjan pois (inhoan uskonnon tuputtamista ja muuta uskontopölhöilyä)
Noin 40 kilometrin päässä kotikaupungistani on vieläkin pienempi paikkakunta jossa ei ole edes omaa poliisilaitosta. Se lakkautettiin joitakin vuosia sitten kun piti säästää rahaa johonkin toiseen juttuun. Vietiin siis ihmisten perusturvallisuutta pois aika pitkän matkan taakse. Jos siellä jotain sattuu, virkavallan saapuminen paikalle kestää parhaimmillaan tunnin, pahimmillaan pitkälle toista tuntia.
Nyt sitten luin lehdestä, että paikallista pizzeriayrittäjää on häiriköity jo kolmatta vuotta. Kyseessä on turkkilainen yrittäjä joka haluaa tehdä työnsä että voi elättää itsensä ja perheensä.
Tilanne on kiteytettynä seuraavanlainen: tietty mulkvistijoukko, vissiin ihan muutama läskipää, käy säännöllisesti ravintolassa varastamassa ruokailuvälineitä, maustepurkkeja, hajottamassa ulkomainoksia, repimässä teippauksia ikkunoista, tilaamassa ruokaa samalla huutaen ”Vitun neekeri! Anna sitä ruokaa ilmaseks, mä olen suomalainen!”
Yrittäjä kertoi lehdessä että on ollut myös väkivallan uhkaa mutta mitä hän voi tehdä? Jos hän yrittäisi voimakeinoin puolustautua näitä idiootteja vastaan, seuraavan päivän lehdessä nuorukaiset itkevät kun ”ulkomaalainen kävi kimppuun” ja on aika helppoa tehdä laskutoimitus, kuka saisi sympatiapisteet ja kenen yritys olisi kirjaimellisesti liekeissä.
Jos poliisi auttas? No voihan niille soittaa. Tulevat tunnin päästä mikäli ehtivät. Sinä aikana paikkoja rikkoneet kusipäät on kadonneet paikalta ja jostain syystä niitä ei saada vastuuseen vaikka nimet on tiedossa. Eli tämä maahanmuuttajataustainen yrittäjä on aikeissa nyt lopettaa firmansa, koska muutama lihapää jotka ovat nähneet metsänreunan navetan takaa ja ehkä vähän lehmisavuja, päättivät jostain syystä vihata ihmistä etnisen taustan perusteella.
Logiikka on pettämätön. ”Moi. Me ei ikinä olla käyty missään paitsi kanarialla, se ei oo ulkomaat ja me vihataan kaikkia ulkomaalaisia ku ne vie meijän työt, naiset ja rahat”.
Ihanaa leijonat, ihanaa…
Joskus kuukausia sitten tulin kirjoittaneeksi kuinka tummaihoiselle kaverilleni huudeltiin mersun takaikkunasta kurkku suorana ”NEEKERIIII! NEEKERIIIIIII!”
Olin aika ällistynyt. Ettekö ole nähneet tummia ihmisiä ikinä? Onko kaveripiirinne niin matalakoulutettua että sana ”neekeri” käy hauskasta vitsistä? Käsittääkseni yksi Jamaikalaissyntyinen mies on asunut huudeilla jo 80-luvun alkupuolelta lähtien, ei ole mikään uusi ilmiö maahanmuuttajat täällä. Ja olenhan maininnut jo turkkilaiset sekä kiinalaiset.
Paljon muitakin kansallisuuksia on. Huudellaankohan englantilaiselle tuttavalleni täällä herjoja? ”Senkin britti!”
Kysymys kuuluu: mitä te itseasiassa pelkäätte?
Nyt siihen loppulausuntooni asiasta:
edellisessä blogauksessa kirjoitin tietynlaiseen tyyliin kebabinhakureissustamme. Tulin kritisoineeksi paikan sisustusta, palvelua ja löytyihän se musta hiuskin annoksesta. Vaikka nykyään ei uskalla mitään sanoakaan, sanon silti, vailla vihaa tai kaunaa etnisyyttä kohtaan.
Töhriminen, rasistinen huutelu, maahanmuuttajien elinkeinon häiriköinti, uhkailu ja vastaava on sieltä ja syvältä. Mä ihan oikeasti tunnen joskus syvää turhautumista paikallisia, ennakkoluuloisia sikaniskoja kohtaan.
Nyt kun on tullut hienovaraisesti tölvittyä maahanmuuttajataustaista yrittäjää, annan osansa myös eräälle kaupunkimme suomalaiselle pikaruokayrittäjälle:
Voitko lopettaa sen ketsupin lantraamisen vedellä? Pliiz. Ketsuppia saa kymmenen litran tynnyreissä tukusta, ei varmasti tule hirveesti takkiin jos pistät annoksiin ihan ehtaa tavaraa. Tai jos välttämättä haluat säästää, pistä kuitenkin vähän vähemmän vettä. Yritys venyttää penniä on suorastaan kiusallisen läpinäkyvää. Ketsuppi kyseisessä pikaruokakojussa on enemminkin tomaattiliemi kuin kunnon täräys Heinzia.
Tänään haettiin Iskenderit vakiopizzeriasta. Ja hyvää oli, niinkuin aina. Kuten myös palvelu.