Salaattiottimet – yhteiskunnan vihollinen nro 1

Tossa on tämänpäiväisen murjotuksen syy.

Ei niinkään ota päähän salaatti vaan nuo helevetin kömpelöt salaattiottimet. Ensinnäkin sana "salaattiottimet". Voi vitulius. Veitsi, haarukka, lusikka, kauha, lihaveitsi, kapusta, vispilä, lasta. Salaattiottimet. Kun miettii että on vaikka häät tai ihan vaikka kunnon hautajaiskemut pitkästä aikaa. Sinne sitä tälläydytään ykkösiin ellei sitten kakkosiin, riippuu kemuista. Seisovasta pöydästä kerätään lihapullaa, pikkunakkia, jotain hienompaa kuten lohta niinkuin Kätkäläisen syntymäpäivärieskoissa oli. Ensinnä hamutaan lautanen, sitten aterimet, sitten servetti, sitten juomalasi JA SITTEN aloitetaan tasapainoilu ja taistelu lautasten ja salaattien kanssa. Salaattiottimet. Minkä takia ei salaattipihdit kuten grillipihdit? Pihdeistä ei makkarat sinkoile pitkin lattiaa, ei tarvii häpäistyksissään ihmisen kiiruhtaa lattialla vieriskelevän makkaran perään. Salaattiottimet, nuo ihmiskunnan ruokailuhistorian ylevin tuote: pitkävartiset palikat valmistusmateriaalina kryptoniitti, muovi ja kaikki siltä väliltä. Tavallaan toinen on lusikka, tavallaan toinen on haarukka. Miksi ei vaan ole kaksi samanlaista? Miksi on kaksi erilaista? Mitä helvetin järkee? Onko toinen niinku mies ja toinen niinku nainen? Nuilla saatanan kapuloilla on sitten ihan persettä huitoa ruokapöydässä. Miksi ei ole saatana salaattiottimia nipistetty toisesta päästä yhteen, pistetty sarana väliin tai muu neronleimaus ja annettu ihmiselle kokonaista YKSI väline lisää ruokapöytään? Nyt on kaksi melaa joista väistämättä ainakin toinen tipahtaa lattialle. Jos ei tipu kumpikaan niin se on taivahan tosi että se saatanan salaatti tippuu koska salaattiottimet on ihan helvetin kömpelöt ja epäkäytännölliset ja ihan tommosta turhaa hifistelyä ja niistä lipsahtaa väkisinkin aina osa salaatista pitkin mekkoo tai lattiaa. Sekin on ihan perseestä kun menet johonkin laitosruokalaan niin ala siinä sitten lataamaan muovitarjottimelle eka nuo mainitut aterimet, servetit ja juomalasit. Sen jälkeen alkaa akrobatia ensin jonkun täysin turhan salaattilautasen kanssa, sen jälkeen mahdollisuuksien mukaan tarjottimelle asetellaan joku vitun leipälautanen, kraaaah! Eikä tässä vielä kaikki, pitää olla tietenkin se varsinainen ruokalautanen sille oikealle mätölle! Kaikki muu, voi vittu että vituttaa edes ajatella, asetellaan hirmu näppärästi eri lautasille ja kuvitellaan että tässä vielä säästetään luontoa JA annetaan itsestä sivistyneen ruokailijan vaikutelma, että kato, mulla on vittu kolme lautasta ja kaikki nää kilkkeet, vähän oon fiksu!. Eihän siihen saatanan tarjottimelle mahdu edes haarukkaa ton ahtaamisen jälkeen, perkeleen tarjotin on kuin Vietnamilainen konttilaiva, täynnä romua ja huonolla tuurilla ihmisiä, sen kun törmäilet ahtaassa tilassa muihin pilpoihin kellä on olkalaukku ja ties mitä roipetta mukana jota ilman ei pärjää kahtakytä minuuttia. Ei varmaan yllätä se, että kerään aina kaiken sapuskan samalle ruokalautaselle, ei kestä hermo enempää. Listilistan seuraava uhri: Palasokeri. Menet kahville johonkin huoltikselle ja siellä on palasokeria jossain kivassa pikku kulhossa. Mukavasti siihen päälle on aseteltu tasapainoilemaan pikkulusikka jolla palasokeria voi kätevästi ottaa. Tässä on yks syy miks en käytä sokeria juuri lainkaan, menee hermot tommosten palasokerien ja pikkulusikoiden kanssa. EIKÖ KUKAAN OLE KUULLUT SOKERIPIHDEISTÄ!? Minkä heeeeeelvetin takia palasokeria pakotetaan ottamaan pikkulusikalla kun se on ihan vitun vammasta, helpompi olis jo siitä nopsaan omin pikku sormin nasauttaa muutama pala kahvin sekaan. Mutta EI! Sehän on epähygieenistä! Käsin ei kosketa siihen palasokeriin mihin sadat ihmiset on jo yskineet, käsissä voi olla "PAKTEEREJA!". Voe herrantähen sanon minä. Vähemmästäkin tulee syömishäiriö ja kahvikuppineuroosi kun tämmösten vajakkiruokailuratkaisujen takia ei oikeasti enää edes viitsi mennä mihinkään julkiseen tilaan syömään tai kahville kun tämmöset pikkujutut vituttaa jo valmiiksi ja on vaan niin helvetin hankalia handlata. Ootteko muuten nähny koskaan tyyppiä, jolla on kainalosauvat ja se yrittää ruokailla laitosruokalassa ilman apujoukkoja? Ainoo ero normikansalaiseen on siinä että sillä on kaks puikkoo enemmän käsissään, muuten meininki on ihan yhtä vittumaista ja vaikeeta kuin meillä muillakin vajukeilla jotka ei vaan osata. Sen minä vielä sanon että kunhan se maailmanloppu tulee ja zombiet alkaa meitä jahdata, siinä ei paljon hienostella salaattiottimilla saati muilla sivistyneen yhteiskunnan ruokailutavoilla. Ehdotan että jokainen meistä hankkii jo ihan huvinkin vuoksi itselleen armeijan muonapakin, termospullon, lusikkahaarukan sekä Fiskars Handyn. Suun voi pyyhkiä hihaan mikäli ei se hiha ole zombien suussa, siinä ei paljon pyyhitä muuta ku lattiaa ihmisellä siinä vaiheessa. Morjens. Terkkui, Antisankaritar [url=https://www.facebook.com/Antisankaritar?ref=hl]Antisankaritar Facebookissa, teretulemas[/url]