Verta, ruisleipää ja mustepullo

Törmäsin hetki sitten artikkeliin, jossa naisia kehoitettiin juomaan omaa kuukautisvertaan. En tajua mistä tämmösiä ällötyksiä sikiää. Jonkun mielestä on ok maalata pääsiäismunia menkkaverellä mutta mulle tulee tommosesta lähinnä oksennusta suuhun. Oonko minä jotenkin vieraantunut luonnosta kun en halua hörppiä oman alakertani tuotoksia? Oon kuullut että jotkut tykkää kultaisista suihkuista mutta se onkin jo ihan eri asia. Two girls and a cup oli hitti muutamia vuosia sitten. Uskoisin että oksentaminen tulee muotiin viimeistään sitten kun tulee, näitä ei voi oikein ennustaa. Vaan toista se oli ennen. Ennen kannettiin vettä kaivosta ja synnytettiin saunassa. Tuvassa ähkittiin uutta elämää alulle kun lapset oli saatu unten maille. Leivinuunissa tehtiin leipää talon väelle. Puilla lämpesi hellat ja saunat, ei ollut sähköä, päreitä oli ja lyhdyn valossa suunnattiin ulkohuoneeseen mikäli tähdet ja kuu ei valaisseet tienoota. Kirjaimetkin oli hienompia. Mustepullosta otettiin oppimateriaalia kun opeteltiin kirjoittamaan. Paljonpa tuolla väliä enää tänä päivänä kun lapsille ei opeteta vanhaa kunnon kaunokirjoitusta, koneella nakutellaan ja opetellaan siinä sivussa ne uudet rumat kirjaimet ja käsiala. Periaatteessa kaikki on pilalla. Kaikki on pilalla paitsi minun kasarilla opettelemani kaunokirjoitus jota myös joissain piireissä moititaan epäselvyydestä ja liiasta koukeroisuudesta. Minusta tuo on kyllä ihan ymmärrettävää tekstiä, vika on lukijassa, nii.

Rakkaudella teidän, Antisankaritar (joka ei nykyään enää paljoa kirjoittele koska sillä ei enää oo sielua eikä sitä vituta mikään).